Sun silmäs aina mä muistan, niin yltäin murheen puistan.
Kun illoin panen maate, on milessäni aate:
Minä sulle kihlat ostan, sinut vielä sylliin nostan,
kun rakas niin olet sinä mullem Minä haasteken: Tuu mun vaimoksen.(mieheksein)
Mökin paikan mä mettään raivaan
alle kaartuvan korkean taivaan,
viereen veen, joka venhettä taivaan,
joka aurinko kultaa rantaa.
Koivun kaajan laijasta lehdon.
Siitä teen minä kiikkuvan kehdon.
Siinä lasta kun liekuttaapi,
unen saapi pikkuinen.
Tuu mujn vaimoksen(mieheksein)
Olen minä sua kattellut, niin
kirkkotietä kun kun astellut oot yksinäs, alla päin.
Sinut sulkenut siunauksiin,
että Luojanmme varjelis sun elämääs etteenpäin.
En mä voi sulle onnea taata.
En mä paljon luvata saata.
En voi kotia mä kultaa kantaa,
mutta parhaani koitan antaa.
Kun mä nään miten liinasi liehuu,
minun rinnassa rakkaus kiehuu.
Sua ootan ja melkeimpä palvon,
yöni valvon aatellen:
Tuu mun vaimoksen(mieheksein)
Olen minä sua kattellut, niin
kirkkotietä kun kun astellut oot yksinäs, alla päin.
Sinut sulkenut siunauksiin,
että Luojanmme varjelis sun elämääs etteenpäin.