Jostain syystä mä aloin uskoo tunteisiin,
vaik me tuskin ees tunnettiin.
Mä aloin lyhyes ajas pitää susta niin paljon,
etten mä voinu enää mitää,
ku ainoo mitä ajattelin niin olit sinä.
Joka päivä mä ajattelin sua vaan,
nää ajatukset sai mut pikku hiljaa huomaa,
etten mä enää vaa pitäny susta,
vaan paljon enemmän ku kestään muusta.
Kukaan ei oo koskaan saanu mua tunteen näin,
aina ajattelin ettei mulle kävis näin.
Mun on hyvä olla sunkaa ja mä tiedän et mä murehdin turhaan,
enkä mä koskaan tuu päästämään irti,
mä rakastan sua beibi kato mun silmiin.
Ja mä en tiedä miten selittäisin mitä kelaan sust,
kai voisin sanoo et sä oot mun pelastus.
Sus on sitä mitä en nää kovin monissa,
ja sä saat mun sielun pelaa mun sydämmelläni korista.
Arvosanan annan sulle täys kymppi,
sä taidat olla mulle just oikee tyyppi.
Kun mä kosken sua sä annat mulle virtaa,
mun sydän hakkaan mun verisuonten kanssa kilpaa.