Take my hand, close your eyes
Say the sweet little things that Make me cry
Catch my tears, with a kiss
These special moments do exist
Hejsan kaikille!
Tanaan on tapahtunut aivan jotain kauheita asioita taas Saltillossa. Huh.. Naantalis ei kyl tapahdu mitaan.. Tai mista ma enaa tiian.
Kuitenkin. Tanaan..
Ma olin tietokoneella juttelemassa Paken kanssa ku mua alko yhtakkii huippaa ja oksettaa. Ma en olis millaan halunnu lahtee mesesta, mut ku loppujenlopuks tuli niin paha olo etten voinu enaa olla.
Myohemmin joskus 4 aikaan paivalla soitin Arturolle ja kysaisin mita se tekee. Se oli just syomassa.. Kysy multa jos ma haluaisin tulla kaupungin keskustaan sen ja sen perheen kanssa.. noh, ma odotin sitten sellasen tunnin verran et ne tulis hakemaan mua. Ikkunasta katoin ulos kun Arturon sisko, Claudia tuli mun ovelle koputtelemaan. Se sanos et Arturo ei tuu.. ma luulin et se oli joku vitsi. Sit autossa kaikki serkutkin sanos et ei Arturo tuu, ku sen piti menna tyoskentelemaan. Ma olin sillee sit vaan et "ihan sama, ei mua haittaa".. Eli ma olin kaikkien serkkujen, tatien, setien ja sit Arturon aidin kanssa.. Mul oli kyl tosi hauskaa koska ma tykkaan niin paljon koko suvusta ettei mitaan maaraa!
Myohemmin illalla menin sit Arturon luokse ja me mentiin hakee Pizza Hutista pizzaa. Et sellanen paiva. Ma hoin Arturolle koko ajan etten ma haluakkaan lahtea Moreliaan.
Noh, sitten illalla tuli kiva yllari.
Mun hostaiti sanos mulle et sun veli ajo kolarin. (mun veli on syntynyt 31.12.1988, aika paha, viel pahempi paiva ku mul.. syntyny uudenvuoden aatton.. herrajesta) Ma pelastyin tietty kauheesti. Nyt on yo, kello on 3. Mun veli on talla hetkella sairaalassa mun hostaidin kanssa. Ei sille mitaan vakavaa tapahtunut, eika sen kahelle kaverillekkaan, mut ne on vaan tarkkailussa. Mutta se auto. Meidan rakas "la camioneta".. Suburban.. Iso iso auto.. Voi ei. Kun siina kolarissa kavi vahan pahemminkin. Nimittain ekaks auto lensi kyljelleen, sitten sillee "katolleen" (siis katto sillee tiessa kiinni, renkaat ilmas) ja sitte taas jotenkin ympari, et se oli ihan normaalisti renkaat maassa.. Tollee se pyori 200 metria. Kiitos Jumalalle, et mun hostveli on viela hengissa.. Ja sen kaverit. Voi ei.. Mutta siis. Meilla ei ole enaa rakasta "camionetaa".. voi. voi. voi.
Ma en tiia siis et lahenks ma sittenkaan Moreliaan, koska lahto olis keskiviikko aamuna.. Ja niin. En jaksa selittaa kun on liian monimutkainen juttu.
Mut joo. Nyt on kello jo tosi paljon ja mun pitais oikeesti niinku menna. Et tallattis.
HUomen kattellaa mita tapahtuu.
Ehka on vuorossa museoihin menoa Artron isovanhempien,tatien,setien ja serkkujen kanssa. Who knows? Quien sabe? jajaja.
Adios.
-Lellu
P.S. Pakettia ei nakynyt koko maanantai paivana. Yha odotan..
Uusimmat blogimerkinnät
- There's nothing like you and I 06.06.
- daleee ! 01.05.
- hej 10.04.
- buileet 07.04.
- my hips don`t lie 03.04.
- muevete duro 22.03.
- ven, no te vayas .. no me abandones 17.03.
- oh my goshh 03.03.
- it's been so long... 02.03.
- Under The Rose 22.02.