Vaikka muut sanoisivat mitä niin mulla on todellakin vain hyviä kokemuksia likan hoidon aloittamisesta tuolla iällä. Tottakai raastaa ja on ikävä päivisin mutta kun tietää että kaikki on paremmin kuin hyvin niin miksi huonoa omaatuntoa pitäisi potea? Ei vielä yksiäkään kiukkuja tai itkuja viedessä tai haettaessa. Päinvastoin. Nyt taas huomasi kun pitkät vapaat oli niin kummatkin hypittiin seinille neidin kanssa. Kiukku oli paljon herkemmässä jne ( myös äipällä) . Töihin ja hoitoon paluu tuo kauanodotetun tasapainon meidän elämään. Ja päivisin kun on erossa niin illala on ihanaa olla taas yhdessä ja jaksaa paremmin kumpainenkin. Jätettyäni Neidin aamulla hoitoon se piipersi suoraapäätä leikkihuoneeseen touhuamaan rakkaitten hoitokavereidensa luokse... ei ehtinyt edes äipälle vilkuttamaan.
Toinen Bonus on siinä että neiti oppii valtavasti hoidossa uusia asioita. Kaikkea ei äippä keksi tai osaa opettaa. Toisten lasten esimerkillä on todella suuri vaikutus Inkaan. Hän oppii itsenäisemmäksi ja omatoimiseksi. Ja Onhan meillä vielä toistaiseksi nämä keskiviikot kun ollaan yhdessä kotona tai missä shoppailemassa/kylässä ikinä käydäänkin.
Aijon jatkaa tätä osittaista vielä vuodella jos työnantaja siihen suostuu.
Neiti on tosi reipas roskien keräilijä. Jos löytää jotain epämääräistä lattialta ja sanon että se on roska niin hän jo on viemässä sitä keittiön roskikseen. <(Ihana apulainen
)
