Ja aina vaan paranee: nyt oli elämän eka paniikkikohtaus aika lähellä.. olin vaatehuoneessa ja Dani löi oven kiinni, kahva vaan ulkopuolella, huusin ja hakkasin ovea 10 minuuttia. Luulin jo et noni tännehän sit jään ties kuinka pitkäks ajaksi ja jätkä karkaa jonnekin kun saa ovet auki halutessaan tai tuhoo koko kämpän.. Nyt on syke kohtalaisen korkea ja kädet tärisee...