IRC-Galleria

Älkää minusta välittäkö. Olen vain teidän aistiharha

Juon haarojesi liemen
Kyyneleet liukkaan lihasi
Kivisiä himojani nielet
Märkään siunaan vihani

Surut hurmasta palaa
Tulessa sieluni sokea
Lihan sitoo lihaan
En täältä kanssasi palaa

Tuli löI taivasta
Kiimoissansa kirnusi
Auki repi haavat ahnaat
Raajoihinsa kahlitsi

Niin tahdon olla silloin puhdas, kun valonkantajan päivä koittaa.
Niin tahdon olla silloin puhdas, kun täydenkuun yönä huulemme toistemme nimet lausuu.
Niin tahdon olla silloin puhdas, kun hetki on pyhin ja voimamme yhtyvät.
Vain kauneus meissä eläkööt, vain sen voima meidät kasvattaa.
Niin valkeus kruununsa yllemme asettaa, niin kosketus sen sinetöi.
Häpysi pyhin sinä sen vartija, ylipapitar kosmokseni.
Minun voima niin jalo, muuri ympärilläsi.
Solmu niin tiukka ja pitävä

Hei v***n hipit, jos nyt lopetettas se pilven imeminen ja tehtäis välillä jotakin muutakin ku ladataan uutta pesää? Kun ette edes itse tajua kuinka vihanneksia olette!

Toivoisin että valehtelisit, sillä se olisi mielestäni parempi kuin että se kaikki olisi totta...

En tiedä enkä tajua mistä tämä johtuu. Mulla on ollut jo useamman päivän sellainen olo että en vain yksinkertaisesti tajua mitään. Olen tullut jotenkin tyhmäksi . Samalla jotenkin on myös hävinnyt kaikki luovuus sekä voimat tehdä oikeastaan yhtään mitään. Toivon että tämä menee ohitse pian, sillä tämä on jotenkin todella turhauttava olo. Olen yrittänyt tutkiskella ja keksiä syytä tähän outoon tilaani, mutta en oikein ole löytänyt mitään fiksua tekijää joka moisen voisi aiheuttaa. Tässä tilassa pystyisi erittäin hyvin tuijottamaan jotakin seinää 10 tuntia, ajattelematta oikestaan yhtään mitään. Mutta kun tämä ei ole kumminkaan mikään meditatiivinen nirvana, vaan ilmiselvästi vain joku aivojen toiminnan häiriö. Tämä olo muistuttaa enemmän sellaista oloa mikä tulee kun valvoo pitkään ja nukkuu erittäin vähän, ilman väsymyksen tunnetta tosin.

Haluaisin myös saada jostakin töitä. Alkaa v*********n nämä tekemättömyys. Tosin kyllähän minä paljon teen asioita, ja pystyn keskittymään moniin omiin projekteihin sekä mietiskelyyn ym. hyvin, sillä ei ole mitään ulkopuolista tahoa joka määräisi rytmiäni ja elämääni. Vaan kun en minä ajatuksillani ja projekteillani tienaa maallista mammonaa. Tosin minä edes sitä kaipaakkaan, paitsi siinä vaiheessa kun pöydällä alkaa olemaan liian iso pino perintätoimiston laskuja. Siinä vaiheessa rahattomuus alkaa ahdistamaan ja viemään voimia pois, niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin (tietenkin, sillä ne ovat sidoksissa toisiinsa). Köyhänä on hyvä elää, mutta kun maailma yritetään lyödä numeroiksi tilastoissa, sekä valtiolla on oma tavoitteensa siinä miltä niiden tilastojen pitäisi näyttää, niin silloin ihmiset halutaan ohjata toimimaan siten että ne tilastot olisi juurikin sellaiset. Se tuntuukin jotenkin niin typerältä, että pitäisi lyödä oma elämänsä johonkin formaattiin ja kaavaan, jollaisessa minun itseni ulkopuolinen taho haluaisi sen olevan. Jos ei halua tehdä niin, niin silloin valtio tekee ihmisen elämästä niin vaikeaa, että sillä ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin nöyrtyä sen tahtoon. Mutta niin... työn teko on kyllä yksi ihmisen elämän perusteita, ja jokaisen pitäisi tehdä omalla tavallaan työtä. Siinä vaiheessa kun sitä työtä aletaan taas mittaamaan jonkunlaisessa rahallisessa arvossa sekä tilastoilla, niin mennäänkin ihan vikaan. Silloin työlle luodaan eritasoiset luokat, joka taas luo ihmisillekkin eritasoiset luokat. Aika harva arvostaa lääkärin ja siivoojan työtä yhtä paljon, vaikka kummatkin ovat tässä yhteiskunnassa pakollisia. Ääh...

Miksi se tuntuu olevan monien mielestä outoa että pidän Britney Spearsin Toxic biisistä?