Syksy saapui taas ajallaan,
ei se päästä meitä otteestaan.
Eilen palasin taas laineisiin
ja kuinka ne osuu laituriin.
Olen pakastanut muistoja,
säilönyt vahvoja tunteita.
Saa vuodenajat muuttuu ajallaan,
kun vain sä jäät.
Lunta tupaan saa, sataa solkenaan
Kun kannat harteillas osan mun taakasta.
Lunta tupaan saa sataa solkenaan
ja lapset rakentaa lumiukon pihan taa, lumiukon pihan taa.
Joskus tuntuu, et ois helpompaa,
lähteä vaikka Espanjaan,
muuttaa pimeästä aurinkoon,
enkeleitä tehdä hietikkoon.
Mutta kylmässä se korostuu,
miten ihmissydän käyttäytyy.
Saa vuodenajat muuttuu ajallaan,
kun vain sä jäät.
Lunta tupaan saa, sataa solkenaan
Kun kannat harteillas osan mun taakasta.
Lunta tupaan saa sataa solkenaan
ja lapset rakentaa lumiukon pihan taa.
Taas puut odottaa talvihuntuaan.
Ja joet lasiset kuvas heijastaa.
Lunta tupaan saa, sataa solkenaan
Kun kannat harteillas osan mun taakasta.
Lunta tupaan saa sataa solkenaan
ja lapset rakentaa lumiukon pihan taa, lumiukon pihan taa.