"TAIKA!" mä kuulen tuttuakin tutumman kiljaisun, käännän päätäni ja näen, miten blondi tyttö säntää mun luokse, heittäytyy mun kaulaan. "Taika, me selvittiin tänne, Taika, voi hitto, me ollaan edelleen elossa!" Mä en välitä pätkän vertaa kenestäkään, tutuista tai tuntemattomista, kilteistä tai ilkeistä ihmisistä, kenestäkään, vaan suutelen Minttua siinä hädin tuskin porttien sisäpuolella, mä suutelen sitä pitkään ja... innokkaasti, voiko niin edes sanoa? Mielessä käväisee, että jos nyt joku saa päähänsä listiä meidät (esimerkiksi siksi, että me tunkeuduttiin mitä luultavimmin... kiellettyyn kaupunkiin tai johonkin, mikä klisee hei!), mä kuolen ainakin mukavasti, elämäni ehdottomasti parhaan pusun jälkeen.
HI. :3