IRC-Galleria

jos vielä tonni ennen nukkumaanmenoa.

sanamäärä näyttää tällä hetkellä siltä, ETTÄ MAANANTAINA OSTAN MIKKIKENGÄT.

hih.

Lotta ei pidä ajatuksesta, mutta idec. :)

"Samuel", Kuutti sanoo rauhallisesti, "veli hei, ei mitään hätää."
"Ole sinä nyt turpa kiinni siinä", Otso sihahtaa sille suupielestään, kaivelee farkkujensa taskuja, ja löytää... suolasirottimen. Suolasirottimen.

Kaikista maailman esineistä, joita farkkujen taskuihin mahtuu, se etsii suolasirottimen. Ja tuo mies muka väittää pelastavansa neitoja hädässä. Oikeasti?

voi jeesus, mua väsyttää.

mutta jos ees 16k. jos ennen nukkumaanmenoa näyttää yli 18k:lta, ostan maanantaina Mikki-kengät. C:¨


nyt vaan mietin, pitäisikö jakaa koko Helvetistä itään-hörsellys kolmeksi osaksi. koska hei, en kestä, kuuntelen liian hyvää musiikkia. ensin olin ajatellut että hei, nyt käytetään vähän P!atd:ta taustamusiikkina (koska vitun This is gospel, se syö mun sieluttomuuden), mutta haluaisin ehkä myös Kill Hannahia... ja... Kansasia.

NO SE TOIMIS HEEEEEIIII

Bloggerista löytyypi osa viisi, osa kuusi tulee tämän illan aikana vielä... kunhan...

HEHEHHEHEHEEHEHHEHEHEHEHEHEHEHEH ei vitsi rakastan näitä mun juonikoosteita

ote luvun viisi (joka on nykyisin kuusi) kuvauksesta:

"sup bro"
"nothing much, die bitch"

EN KESTÄ OIKEESTI.

ai niin piti kai kirjoittaa jotain muutakin ku galleriablogia.

onks pakko jos ei haluu.

<3

VOI EI EN KESTÄ MUN KULTUJA. <3

”Kalsarit väärin päin jalassa”, Otso sanoo tietäväisenä heti, kun baarimikko on kuuloetäisyyden ulkopuolella.
”Niin että miten oli?”
”Se sitä varmasti hiertää. Mä en keksi parempaakaan selitystä.” Nyt on mun vuoroni olla tajuamatta yhtään mitään, mutta se pudistaa päätään, nauraa ja kohottaa pulloaan mulle.

soultaker, heartbreaker
some say she's one of a kind

koska Helena, oon oikeesti rakastunut suhun. harmi että olet fiktiivinen hahmo. MUN OMANI.

my lady my baby my favourite gal in the world lalallaa

”Joo. Mihin sä eilen oikein hävisit?”
”Himaan.”
”Miksi?”
”Koska sä katosit johonkin mun parhaan kaverin kanssa”, mä sanon ääni raivosta kihisten, ”etkä suostu kertomaan, mihin. Se vituttaa mua, koska mä olen nähnyt sen monta kertaa aikaisemminkin, ja arvaa mitä siitä on aina seurannut? Se, että mut jätetään yksin, koska mun paras kaveri ei osaa pitää housujaan jalassa.” Viimeiset sanat mä melkein huudan, ja mä toivon sydämeni pohjasta, että Kuutti saisi pysyvän kuulovaurion, tai jotain. Koska haistakoon vitun koko jätkä, oikeasti.
”Mähän sanoin, että me puhuttiin”, se vastaa ihan rauhallisesti. ”Ei mitään sen kummallisempaa tai ihmeellisempää. Kunhan puhuttiin.”
”Joo, niin se aina menee”, mä tiuskaisen. ”Missä? Tanssilattialla vai miestenvessassa?”
”Helena hei, mä haluun huomauttaa että me oltiin poissa noin viisi minuuttia.” Miten se voi olla noin rauhallinen, miten se voi olla vain… puhua, miten se voi puhua tuolla tavalla, tyynnytellen? Mikä vittu tuota jätkää vaivaa? Mä haluan haastetta. Mä haluan, että se huutaa mun korvat lukkoon ja sen jälkeen sanoo, että haluaa nähdä, ja sitten me nähtäisiin ja tehtäisiin sovinto lipomalla toistemme nielurisoja. Tai siis no joo, mulla ei ole niitä enää koska multa leikattiin ne pois joskus ihan lapsena, mutta pointti ei ole siinä.
”Mitä vittua sitten”, mä huudan, ”oikeesti, Kuutti, tehäänkö silleen että otat yhteyttä sitten, kun voit oikeesti kertoa, mitä vittua eilen tapahtui.” Sen sanottuani mä lyön sille luurin korvaan.

voi Helena. :C

9523 sanaa, jos tänään 12 rikkoisi. :3

Helvetistä itään on päivittynyt, aww yeah! Kohta alkaa tulla jotain järkevääkin juttua hei - tai siis

spoilereita

OTSO PALAA. ENSI LUVUSSA. <3

voi jeee voi jee voi jee

viime yönä heräsin noin puoli neljältä, edelleen aika ketun humalassa. muistan vaan, että keksin Otsolle hyvän aloitusrepliikin... jota en tajunnut kirjoittaa ylös, ja jota en kuollaksenikaan enää muista. mut IDEC

koska Helena ♥
Kuutti ♥♥
OTSO ♥

MUN TARINA EI TUU MAHTUMAAN 50K SANAAN.

hehehehehheheheheheheheheheheheheh.

voi vitsi. en millään haluis mennä nukkumaan, mutta 25 minuutin kuluttua se on kai pakko, koska aamulla, voi, aamulla menen jutskaamaan vaihteeksi aiheesta "hei oon allerginen mun vanhempien talolle, hei, auttakaa mua", tällä kertaa seurakuntaan!

voi luojan tähden. rakastan Helenaa sittenkin. meni jonkun aikaa päästä sisään, mutta kyllä on vahvasti sellainen tunne, että on se kuitenkin mun prinsessani.

7401, ja on täs viel 25 minuuttia aikaa ennen kun pitää nukkua, et jos kaheksan menis rikki vielä!

"Ihan sama. Mä oon menossa kuitenkin sinne entiseen Onnelaan, ja tiiätkö, paljonko sinne oikein maksaa sisään?"
"En, kerro?"
"Samuel."
"Helena?"
"Se oli retorinen kysymys."
"Ai. Okei."

Mä voisin kai mainita, että Samuel kuuluu siihen ihmisryhmään, joka pääsee elämässään pitkälle ihan vain siitä ansiosta, että näyttää hyvältä. Sen järjenjuoksu ei ole mitenkään erityinen, täytyy myöntää, mutta sillä on leveät hartiat ja juoksijan muu vartalo, niin että sen elämässä ei tule olemaan mitään hätää. Se ei haittaa, että se on vähän yksinkertainen... ja kun mä sanon vähän, mä tarkoitan, että sen älykkyysosamäärä on jotain tohvelieläimen luokkaa. Voi siskon pientä. Ei se ole mua kuin kaksi vuotta nuorempi, ja sitä paitsi kolmekymmentä senttiä pidempi (mä en tajua, miten kaikki pituusgeenit ovat voineet vain ohittaa mut ja hypätä pikkuveljeen), mutta kyllä, se on siskon pieni.