IRC-Galleria

en jaksa tätääääää en osaa piirtää

miten ihminen voi unohtaa ettei osaa piirtää muuta kun teknisesti oikein olevia muotikuvia

oikeesti

en jaksa. itken verta.

puhutaaks kans vähän aikaa siitä et en kuollaksenikaan osaa käyttää ees värejä, no mitäs mä tässä sitten, teen A2-kokoista, viiden kuvan sarjaa aiheesta "näin matkustan sepänkadun kampukselle"

ANTEEKS MUT ARVATKAA KUIN PITKÄ MATKA MUL ON???

kävelen 200 metriä 18 pysäkille. istun bussissa. hyppään bussista ennen kaskenmäkeä. kävelen kolme korttelia kampukselle.

et just niin huimaa mulla on.

huiputan julmasti että siinä 10 minuutin matkalla ois aikaa esim nukkua bussissa. ja että mun pitäis vaihtaa bussia. ja että siinnä kolmen korttelin matkalla vois eksyä.

oikeesti. kolme viidestä kuvasta on pelkkää huiputusta.

oon kamala ihminen.

älkää vihatko mua.

EI VITTU NYT OIKEESTI

HYPPÄÄN KAIVOON JA VIHAAN MAAILMAA

EN HALUU OLLA MUOTOILIJA

EN HALUU

no haluunpa mut en HALUA TEHDÄ ENNAKKOTEHTÄVIÄ KOSKA HAISTAKAA VITTU OIKEESTI

en pysy enää itekään perässä kaikista mun ostoksista ja siitä, että onko nne tulleet perille.

minkä lisäksi koen iloisia yllätyksiä. tässä eilinen keskustelu, käyty puhelimitse maisan ollessa ruokatauolla.

lotta: "maisa tääl tuli kolme pakettii"
maisa: "ONKS JOKU NIISTÄ MUN MEKKO????"
l: "ei, ne o kaikki pikkupaketteja."
m: aijaa no vittu. voisitko avaa et mitä nniistä löytyy?"
l: "no tääl on tämmöen kameerintakoru -"
m: "ai mä luulin tilanneeni kaulakorun... tai ainakin muistin niin"
l: "ja sit tääl on tää sun peurarannekoru"
m: "MÄ MUISTIN SEN!! UIJUIJUI SE ON IHANA"
l: "ja sit tääl on tämmönen kuoleman varjelukset-rannekoru"
m: "????????"

sen lisäksi mulle tuli glitteriset captain america-kuoret, tosi söpö riipus, pöllöriipuksia (en ees muistanu) ja riipuksia jotka on kellon osia (en muistanu niitäkään).

mut koska mun mekko tulee.

mun takki on tosi kaunis. ♥ tykkään siitä nniin kovaa et huhheijaaaaaaaaaaaa

En kestä. Mulla on ilkeät kulmakarvat.

Oikeesti.

Mietiskelin elämääni taas ja tajusin, että mitä helvettiä.

Mun on taloudellisesti kannattavampaa olla työtön tai näissä ikiänikuisissa työkokeiluissa, kuin töissä. Se on sinänsä aika surullista.

Huudan.

Korkeakouluopiskelusta en ees puhu, kun ei tolla tutkinnolla sen paremmin työllisty.

Vittu mun elämä on surullista.

ilmeeni kun vietän aikuiselämää tässä ja haen korkeakouluihin (!!!), minkä jälkeen maksan laskut, ja tilille jää loppukuuksi enemmän kuin 20 euroa. jopa vaikka oon shoppaillut aika iloisesti ebayssa (heippa 50 euroa, tervetuloa fuckload koruja, yks takki ja mekko) sekä ihan fyysisessä kaupassa (heippa 120 euroa, hei takki ja converset).

ostanpa siis ihan vittuillakseni uudet kengät. taas.

Vitun ebay ja paypal kans.

Hupsiiiiiiis, mut mulle tulee takki. Ja mekko. Ja vitusti koruja ja yhet arskst.

Heh.

Idiootin seuraava projekti: koska tissielämä ei oo itsestään jo tarpeeks vaikeeta, haluan tehdä itse bullet bra-rintsikat.

haluu olla isona hääsuunnittelija. jooko?

MIKSI SELLAISKESI EI KOULUTETA?????????????

menkää kaikki roskii ihan oikeesti, en ala.

Rakastan mun työpaikkaa. Tää on niin kivaa, kerrankin paikka jossa aika kuluu huomaamatta, ja työpäivän jälkeenkin haluan tehdä vielä alan juttuja, eli lähinnä ommella uusia vaatteita lähinnä itselleni. Tykkään niin paljon siitä, et mun ei tarvi todistaa kenellekään yhtään mitäån, vaan voin vaan tehdä työni ja olla iloinen onnistumisista.