IRC-Galleria

Miten kaikki rahat voi käyttää levyihin.

Kurja sanoo:
Oon juonut taas liikaa kahvia päivässä.

Kurja sanoo:
Viime aikoina.

L / sanoo:
Minä en. Pitäis juoda lisää, päätä särkee. Korvaan kofeiinilla raittiin ilman.

L / sanoo:
Ja muutenkin raittiuden.

L / sanoo:
Kuuntelen Ristoa.

Kurja sanoo:
Syön nikotiinipurkkaa nykyään.

L / sanoo:
:D Two random facts out of nowhere.

On tullut luettua taas ihan älyttömästi. Viimeksi silmäilin jotain koulukirjaa sunnuntaina, silloinkin tv:n ohella hyvin keskittyen. Pitäisi varmaan stressata enemmän muttei millään jaksaisi.

Lukemisen sijaan olen:

-käynyt pulkkamäessä
-katsonut tv:tä
-ajellut autolla
-juonut teetä
-inventoinut CD-levyni (Sara edelleen hukassa)
-etsinyt tv-linksin korvaajaa
-syönyt Aulin piparkakkutalon
-istunut koneella
jne.

että uusi vahvistimeni oli hajalla. Siitä seurasi syvä epäusko, raivo, itsesääli ja vitutus. Hain teknistä hätäapua Eerolta, valitin elämääni Annille ja Aulille, kiukkuilin äidille ja paiskoin ovia.
Sitten huomasin että piuhaa piti vain kiristää.

Ps. Ihminen jolla on Saran levyni ilmoittautukoon.

Pitkästä aikaa kuuntelen IMA Robotia, joka aiheuttaa aina sellaisen iloisen vastuuttoman ja hyvällä tavalla idiootin olon. Ko. bändin taiteellisista saavutuksista voi toki kiistellä, mutta kuunnellessani sitä tulee mieleen kaikki typerimmät ja ikimuistoisimmat jutut mitä on tullut tehtyä.

Jos monien vuosien päästä muistelen vuotta 2007, päällimäiseksi nousee varmaan mieleen musiikki jota kuuntelin eniten. Vaikkei se aina ollut edes niin hyvää, saati kehittävää.
Mutta parhaat hetkeni yleensä tarvitsevat soundtrackin.

Pitäisi alkaa joka vuoden jälkeen polttamaan levy, johon laittaisin täysin sensuroimatta ja rehellisesti ne kappaleet joita kuuntelin eniten menneenä vuonna.

tänään ottaa päähän vielä enemmän kuin eilen.

Don Huonot on (oli) aivan loistava yhtye. Sitä ei oikein tajua miten hyvä, kunnes kaivaa vanhat levyt esiin pitkästä aikaa ja kuuntelemalla kuuntelee. Harva suomalainen bändi onnistuu (onnistui) yhdistämään hyvät lyriikat ja kunnianhimoisen soiton samalla tavalla. Eikä se koskaan sortunut täysin kuolemanvakavaan progeiluun, mikä on (oli) aika virkistävää.

Olen myös sitä mieltä, että Olemme kuin veljet on kenties yksi parhaimmista suomalaisista (pop)lauluista ikinä.

jos saisi nukuttua, eikä kaupoissa soisi enää koskaan joululaulut.