IRC-Galleria

Luulin ettei minulla ollut mitenkään perusnaiselliseen tapaan epärationaalisen paljon vaatteita, mutta alas! yrittäessäni tunkea niitä kaikkia kahteen laukkuun ja reppuun alkaa tunnelma lähennellä paniikkia. Tiedän että jotain pitäisi jättää pois, mutta mitä jos tarvitsen juuri niitä farkkuja jotka jätän nyt pakkaamatta, tai jos Oulussa onkin jo järjettömän kylmä ja minulla ei ole tarpeeksi lämpimiä vaatteita jne jne. Ja kengät!
Voi v i t t u .

On levoton olo, koko aamupäivän selaillut lentoaikatauluja ja tehnyt mitä megalomaanisimpia suunnitelmia tälle syksylle (tämä hyödyllinen toimettomuus loppunee maanantaina, en tiedä onko se hyvä vai huono juttu.) Yksi niistä suunnitelmista on ainakin tapahtumassa, mutta muita pitää toteuttaa siinä määrin missä rahaa riittää, eli todennäköisesti ei-toteuttaa.

Jos maailma olisi täydellinen, tuleva työni olisi one or all of the below:

1. mythbuster (oikeasti tämä on ehdottomasti koko universumin paras ammatti, miettikää nyt niitä)
2. kansainvälinen seikkailija alá Madventures
3. yksi Radioheadeista

Mistään näistä ei taida voida suorittaa tutkintoa Oulun yliopistossa?

L / sanoo:
En pidä gansta-räpistä.

jussi sanoo:
No ei siitä voi pitää.

(Sinänsä ei ota päähän ajatella sitä Atmospheren keikkaa juuri nyt. )
Olen ehkä saanut tarpeekseni junalla matkustamisesta seuraavaksi pariksi viikoksi ainakin.
Olisi varmaan ollut lähes haikeaa hyvästellä Auli siinä Turun asemalla jollei sellainen sunnuntaiaamuinen ihmiskammo olisi alkanut jo iskemään vaivihkaa takavasemmalta. Junavaunussa vieressäni istui hippityttö jolla ei ollut kenkiä, mietin että onkohan se tajunnut että tämä on jo syksy ja nyt.

Kamera tuli Saksasta ja sitä seurannut lasku tyhjensi tilini. Vahva fiilis.

VR:n aikatauluhaussa on ärsyttävää se, että ne vaihtoehtopalkit hyppäävät esiin älyttömällä viiveellä vasta sitten kun olet jo kirjoittanut koko aseman nimen, eikä se sulkeudu itsestään pois vaan pitää napsauttaa sitä uudestaan, mikä on aivan turhaa näpyttelyä saatana.

Nimim. Ei vielä tarpeellista määrää kofeiinia tänä aamuna

Päätettiin just Lotan kanssa jotain. Siitä tulee kivaa. To be continued!

Voisi kenties ottaa hieman iisimmin, mutta toisaalta mikäs tässä kun krapulat eivät vielä ole tappavia eikä god-please-kill-me-right-now- morkkikset ehdi edes kehittyä kun huomaa että on ollut taas ihan mainiota. Jumituskin paranee suihkun ja kahvin avulla.

Heräsin sateen ja kahvinkeittimen ääneen, mikä on, jollei paras niin ainakin yksi parhaista ääniyhdistelmistä ikinä.
Pelkään että posti on kussut jotain, kun Oulun yliopistolta ei ole vieläkään tullut opintojen rekisteröinti- vahvistusta, mutta yritän ajatella rationaalisesti ja rauhallisesti. Posti on toiminut normaalisti, se kirjekuori tulee vielä, minulla on opiskelupaikka. Kyllä. Mutta järkeily ei lämmitä yhtä paljon kuin se pirun kirjekuori minun kädessäni rauhoittaisi. Kuuumotus, olen harvoin odottanut postia näin paljon joka päivä.
Helsingin reissun Flow loputtomine dubstep-tamppauksineen ja keikkoineen, puistohumaltumiset, Kallion räkälät ja hämärä seura oli niin rappiollista että siitä ei voinut kuin nauttia.

Siirsin lähtöäni Jyväskylään vähän myöhemmäksi tänään, aivan vielä ei jaksa luopua tästä mitääntekemättömyydestä.

(Ja tällä hetkellä Editors kuullostaisi noin sata kertaa paremmalta soitettuna levyltä ja aivan järjettömillä äänenvoimakkuuksilla kuin tästä koneelta kuulokkeiden kautta. Mutta koska levyt lähtivät Ouluun jo, pitää tyytyä kompromisseihin. Kaikilla pitäisi olla tämä The Back Room, tosin.)

On niin jumissa ettei edes pysty ajatella seuraavaa siirtoa.
Tequilalla on seurauksia, samoin Kallion räkäläbaareilla. Good times, Vantaa?

Jossain takavasemmalla vaanii maanantai jo.

(Ja jos jättää krapulan ja yleisen katon mataluuden sikseen, eilinen ansaitsee kyllä palkinnon hämärämmästä setistä ikinä.)