... pahaolo, kipuja, tuskaa, särkyä, ei siis mitään maailman ihaninta. Paino vaan nousee ja tunnen oloni lihavaksi. Tahtoisin jo taas mahtua omiin kokoa38 oleviin vaateisiin, enkä näihin jättimäisiin äitiys pöksyihin.
Viikkoja on nyt siis 34 kasassa eli vielä n. 7 viikkoa on edessä. Hiukan jännittää, jännittää synnytys ja se miten vauvan kanssa sitten sujuu. Mutta toisaalta olo on kuin pikkulapsella jouluaattona, odton innolla tapaavani tuon ihan ihmeen joka sisällä möyryää ja nytkin potkii kylkiluiden väliin niin että sattuu.
Hikottelut on kamalia. Maha nytkyy ja hytkyy, kun vaavi harjoittelee hengittämään. Tunne on aika hassu, mutta kun hikka kestää melkein viitisen minuuttia alkaa hassuus olla poissa.
Kyllähän niitä hyviäkin päiviä on, mutta niistä ei oikein osaa nauttia, vaan aina kun se hyvä olo on niin menee ja vetää itsensä ihan loppuun esim. tallihommissa tai jollain muulla tavalla.
Noh, pian saa hevosetkin jo kesälaitumille, joten jää sitten karsinoitten siivoukset yms. pois kokonaan.