Juku, viime päivinä on ollut isoakin isompi ikävä ponia. Tekes mieli hypätä Mesen rattiin ja traikku perään ja hakee poni himaan.
Kesä on vierähtänyt töitä tehdessä. Kahta duunia on painettu ja sen kyllä huomaa (ei kylläkään palkkakuiteissa, kiitos verottajan) väsymyksen asteessa. Viime viikoloppuna tuli sentään tehtyä pienimuotoinen lomareissu.
Tapsan laidunkausikin alkaa pikku hiljaa olla lopuillaan. Kaipa sitä sitten viimeistään syyskuun alussa pitäisi alkaa oripoikaa opettaa ravurin tavoille. Saas nähä kuin käy.
"Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä."
Jussit tuli vietettyy, ilman henkilövahinkoja :) Joku nyt sammui saunaan, toinen merkkasi aamusta tontit rajat kun alkoi voimaan pahoin pelkästään lonkerotölkin näkemisestä ja kolmas taas piti Kokemäellä raveissa tiskiä pystyssä...Että sellasta :D Onneksi juhannus on vaan kerran vuodessa!
Varsa on viisas kun mikä. Vuolemisessakin käyttäytyi paremmin kuin vanhat konkarit.