Siipiinsä keijupölyä hän hieroi aamuisin, että vastatuulessa lentää jaksaisi. Kovat ajat oli ollut hälllä takana. Mut kuka uskois et on olemassa surullisia keijuja. Pää painuksissa mainitsi hän kerran murheistaan, fauni hymähti, ei otttannut tosissaan"kuinka muka siivekäs niin maassa olla vois". Vakavasti otti vasta kun tuo pieni keiju nukkui pois.
On paratiisi meillä täällänäin vaan ei aina kaikki koe sitä näin, sillä faunin peikon keijunkin suru joskus kiinni saa ja vie mukanaan
Yksinäisen keijun tarina kosketti kaikkia, peikot lohdutteli keijuja, haltijat fauneja kaikkialla huokausten kera toistettiin,"Miksi se yhden hengen vaati ennen kuin me muistettiin... "
Ois paratiisi meillä täälänäin jos elettäis aina lähekkäin vaikka faunin peikon keijunkin, suru silloin kiinni saa se ei vie,
Ois paratiisi meillä täälä näin jos elettäis aina lähekkäin vaikka faunin peikon keijunkin suru silloin kiinni saa se ei vie mukanaan.
On paratiisi meillä täällänäin vaan ei aina kaikki koe sitä näin, sillä faunin peikon keijunkin suru joskus kiinni saa ja vie mukanaan
Yksinäisen keijun tarina kosketti kaikkia, peikot lohdutteli keijuja, haltijat fauneja kaikkialla huokausten kera toistettiin,"Miksi se yhden hengen vaati ennen kuin me muistettiin... "
Ois paratiisi meillä täälänäin jos elettäis aina lähekkäin vaikka faunin peikon keijunkin, suru silloin kiinni saa se ei vie,
Ois paratiisi meillä täälä näin jos elettäis aina lähekkäin vaikka faunin peikon keijunkin suru silloin kiinni saa se ei vie mukanaan.