IRC-Galleria

Eräs aivan ihastuttava ystävällinen nainen ja nuorempi poika pöllähtivät äsken ovellemme kertomaan että Impi kissa on heidän parvekkeella! ja niinhän se oli!! Neiti on nyt kotona ja voi oikein hyvin, punkkeja taitaa olla ja nälkä mutta muuten kissa vaikuttaa tyytyväiseltä! :)

eilen illalla neiti oli kammennut makkarin ikkunan apposelleen ja hypännyt kolmannesta kerroksesta. Asun tässä väinämönkadulla että jos vaan näkyy jossain niin ottakaa äkkiä yhteyttä.. on aika paska fiilis.

Vertillähän on aina ollut sellainen hauska tapa kyylätä kun oon suihkussa. Eli normisti seisoo esim pesukoneen päällä, työntää päätä suihkuverhon välistä suihkun puolelle ja huutaa... oon aina ajatellut, että se on jotenkin paniikissa kun mä oon vapaaehtoisesti vesiputouksessa... noo tänää sitte ku äsken olin suihkuttelemassa istuksien lattialla ja vertti taas kyyläili siinä, niin kaverille sanoin että kato nyt tota kissaa! No kaveri otti vertin syliin ja ojenti sen mulle sinne suihkuun.. mietin että nyt tulee kynttä...

No siinä mä sitten istuin suihkunlattialla vesi valui ja kissa oli selällään mun sylissä. Mikä oli ihmeellisintä niin vertti oli ihan tohkeissaan!! Nuoli vaan mun naamaa ja rennosti nautti lämpimästä vedestä. ei se siitä mihkää lähtenyt ennenku kuivasin ja laitoin sen lattialle.. :D

että noin... ihana.

Minä olin lahja.
Näin minulle usein pienenä sanottiin.

Olin lahja, joka äitini veren
ja kyynelten välistä työnnyin maailmaan
katsomaan vakavana,
suurin silmin ympärillä pyöriviä ihmisiä.

Varmaan ajattelin, että onpa kauniita ihmisiä,
kauniita ääniä,
kauniita tuoksuja,
kun vedin ensimmäiset hengen vetoni.

Ja kun äitini onnensekaiset kyyneleet
sekoittui omaan hämmästyneeseen parkuuni,
varmasti ajattelin
että tämä, maidon happamelle
ja tuskalle tuoksuva ihminen
on kaunein
punaisin, hikisin, kasvoin hymyilevä ihminen
mitä voi olla.

Minä olin lahja.
En tullut paketoituna koristeisiin
enkä juhlanauhoihin,
tulin limasta kiiltävänä
ja ponnistuksista turvonneena pakettina,

ehjänä.



Synnyin äitienpäivänä. Koko maa kouristeli helteen vallassa, kun ensimmäisen kerran vedin keuhkoni täyteen sairaalahuoneen ummehtunutta ilmaa.

Ja sillä aikaa kun isäni soitteli sukulaisille, äitini nukkui vieno hymy kasvoillaan ja veljeni itki sairaalan vessassa sukupuoltani, minä haistelin ja maistelin uutta maailmaani levollisena.

Tuona päivänä olin viaton, puhdas, ehjä.
Sitten aloin kasvaa.

Rakkaudesta

- rakkaus ei katso ikää
- jos rakkaus on aitoa se kestää ylämäet ja alamäet
- rakkautta on vaikea salata , jos oikeasti rakastaa
- ystäväsi eivät voi päättää ketä rakastat
- rakkaus ensi silmäyksellä on mahdollista

...jos edes yhdestä kohtaa tuli joku ihminen mieleen lisää tämä päiväkirjaasi.

onpas siitä kauan ku oon viimeks kirjoittanut.... no mutta eniveis, täällä menee kivasti, oikein kivasti :) kävin virossa reissaa kuten kuvista näkee.

ja mulleppas tossa tunti sitten tuli uus käytetty pesukone :D joka vissiin jopa toimii!!!! uuh ihanaa :D
mutta hyvää viikonloppua ja kannustetaan jyppi sunnuntaina loisto suorituksiin. itse en pääse valitettavasti paikalle, mutta jos joku menee niin huutaa ja hilluu sit munkin puolesta!

ps. olen onnellinen

minen kaljasta tykkää mutta nyt perkele on otettava... pitää saaha jotain äijä meininkiä etten heittäydy pissismiin ja rupee pillittää. pointti on tämä: en enää koskaan, EN KOSKAAN koske tuohon saatanan pesukoneeseen...

kaikki alkui traakisesti tästä. emmillä oli hienot valkoiset housut. emmi rakasti näitä housuja... emmi+bileet= humala, humala+valkoiset ihanat housut+konttaustuokio= voi jumanperkele!

no jatkoa seuraa.... olen fiksu, hei minähän voin näppäränä tyttönä tehdä pimpelipom ja värjätä valkoiset paskaiset housuni mustaksi. Eli sit vaan kangaskauppaan ostamaan väriä.

Kotossalla sitten heitin housut koneeseen, väriä ja suolaa perään ja sitten vaan oottamaan ihania uusia loistavia mustia housuja, het ku pullaa tekis.

Tässä alkaa lysti... pesukoneenihan on hieman, no naisten logiikalla varustettu. eli veden poisto putki kun ei yltä sinne viemäriin niin se on ollut mulla sitten sangossa. sangosta vesi sitten valuu lattialle ja siitä sitten sinne viemäriin. enhän muistanut tätä pientä pointtia ja kun kone rupes eka kertaa syöksyy vettä ympäriinsä havaitsin että jeeee mullahan on musta kylppäri, ihanaa.... ja sitä väriähän oli sitten joka helevetin paikassa... no eikun siivoomaan... hinkati hinkati helekutti

ei siinä, sitten vaan istumaan koneen viereen ja odottamaan letku kädessä huuhtelu osuutta... poistoletkun suuntasin kätevänä nyt sinne viemäriin suoraan ja siitä oli pidettävä kiinni just sen takia ettei se taas roiskuta ympäriinsä (hah kuulosti irstaalta... :D) nooooh mutta mutta koneeni ei tullut, eli siis se ei huuhdellut enää ollenkaan.... elikkäs lakkasi toimimasta. ei linkoa ei huuhtele ja voi helevettiläinen... (oottakaas, kalja hömppy täs välis....)

niin minkäs siinä teet. alhaalta röörit auki että päästää vedet ulos ja tadaaaaa lisää mustaa väriä, mönjäistä suolaa ja kaiken maailman karvaa taas lattia täynnä. nyt tässä vaiheessa meinas itkettää.

sitten vaan kone auki, vaatteet pois että huuhellaan nyt sit käsin nämäkin tästä. ja MITÄ VITTUA ei tullut mustia housuja... vaan harmaan valkoisen kirjavat. tässä kohtaa sitten jo itkinkin...

no eihän siinä, housut huuheltiin, ne menee ikkunasta kohta ulos, sitten huuhellaan tunnin verran pesukonetta, sekin menee kohta ikkunasta ulos, ja sen jälkeen jynssätään sitten kovin iloisena koko vessan lattiat, seinät, vessan pöntöt, kissan hiekka astiat, saakeli mun naamakin oli musta....

ja mikäs oli lopputulos, housut meni ihan kokonaan pilalle, pesukoneeseen en enää koske ja minä, MINÄ punaviinin ja lonkeron ikuinen rakastaja juon kaljaa... just.

huoh. kohta meinaa ruveta vähän kyrsimään tää kipeenä olo. kohta oon ollut viikon saikulla ja rupee vähän tässä mökkihöperöks tulemaan. köhä ei meinaa millään lähteä. eilen sain jotain uutta nappula kuuria että jospa se sitten auttais. ja ulkona on vielä noin ihana keli... täällä kämpillä aika hitsin tylsää vielä kaiken lisäks... plaaaaaaa.... mutta oikein ihanaa viikkoa kaikille :)

siis miten voi olla näin saakelin tylsä lauantai?? aika mennyt tosi hitaasti, tossa yhden kirjankin luin, kuuntelin jyppi peliä, vähän siivoillutkin oon ja kello on vasta kaheksan.. mitähän sitä sitten tekis. ei viittis vielä nukkumaankaan mennä... humpallekkaan ei kiinnosta.... plaa plaa plaa. jotain tekemistä. koko päivän ollut neljän seinän sisällä. tässä sen taas huomaa, että yksin en osaa olla. heti pitäis jotain seuraa saada...nooo mutta jospa se tästä.... pitäis keksiä kyllä jotain... boooring....

Koskaan ei voi tietää
mikä on viimeinen kutitus
viimeinen kosketus
viimeinen kuiskaus.

Koskaan ei voi tietää milloin
voi maistaa toisen
suolaista suudelmaa
milloin nenässä tuoksuu intohimo
ja kuumat aallot vyöryy voimalla ylitsesi
milloin kuulee toisen tukahdetut
nautinnon huokaisut
viimeisen kerran.

Koskaan ei voi tietää
mikä on viimeinen sana
viimeinen uni toisen kainalossa
viimeinen yhteinen haave tai
viimeinen aamukahvi sänkyyn kannettuna.

Miksei elää päivä kerrallaan?
Ilta, kiihkeä yö, uninen aamu kerrallaan?

Elää suudelma, kosketus, kyynel kerrallaan.

Koskaan ei voi tietää
-menen runo kerrallaan.

em