..tuntuu ettei kaikki ajatukset mahdu enää päähäni,saati että saisin niist' kiinni.Tuntuu ettei kaikki tunteet mahdu sydämmeen,ja vielä pitäisi tuntea?Joskus taas kun olen aivan tyhjä,en tunne enkä ajattele,huomaan löytäväni itseni,miten voisin pitää kaiken niin että saisin itsestäni pidettyä niin kauan kiinni että oppisin tuntemaan itseni?Kai silloin näille ajatuksille löytyisi selitys,ehkä pystyisin käsittelemään ne kaikki tunteet,niin että tuntisin muutakin kuin tämän tyhjyyden,joka on aina mukana,se viha jota kannan alituiseen tuhoten kaiken sen tieltä huomaamattani.Olisinki silloin minä,vai muuttuisinko?