IRC-Galleria

Järkyttävä ilma.
Jännä et heti ku on lähössä Riksuun alkaa tehä mieli kaljaa. Ehdollistuminen. Koska mitä muutakaan siellä voi tehdä. Tai missään. Elämässä ylipäänsä.

Huomenna Riksuun. Wupée. Sit sunnuntaina takas tänne. Sit torstaina Hämeenlinnaan. Sit Riksuun. Sit Turkuun. Sit Riksuun. Sit vielä kerran Turkuun ja sit oonki Riksussa koko kesän. Nukkumassa. Katon jotain sarjaa. Mut mitä? Mun Netflix katkee kesäks ku mun tilillä ei oo rahaa. Spotifykin katkeaa. Kaikki katkeaa.

Ihan paskaa. Voisin vaan nukkua kesän yli.

Mul ei oo enää yhtään hauskaa.

Huomenna on tentti. Tai siis tänään. Viiden ja puolen tunnin päästä.

Ois ihanaa jos väsyttäis. Mut ei väsytä yhtään. Katoin just puoleen väliin HIMYM:in ysikautta, mut sit oli pakko lopettaa, koska siinä Robin söi yksin kokonaisen hääkakun ja mulla tuli nälkä. Se on yleensä aina merkki siitä, että nyt nukkumaan. On ihana mennä nukkumaan ja haaveilla aamuisesta aamupalasta.
Ainoo vaan et mä en syö aamupalaa, koska mul ei oo aamusin nälkä. Haluan vaan kahvia. Mut aina voi haaveilla. Että jaksais tehdä vaikka lettuja. Ja syödä mansikkahilloa niitten kanssa. Syödä kokonaisen hääkakun.
Helvetin How I Met Your Mother. Sen takia mulla tekee koko ajan mieli kaljaa, viskiä tai pikkunaposteltavaa, ja nyt tän päivän urakan jälkeen listalle tuli vodkasooda ja hääkakku.

Voi luoja mä haluun hääkakkua. Haluun syödä just semmosen kolmikerroksisen kermaunelman. Upottaa naamani siihen ja vaan ahmia.

Helvetti. Nyt nukkumaan. Vielä on liian aikasta keittää kahvia ja tehdä aamupalaa. Löysin kaapistani tonnikalapurkin, niin tein iltapalaks tonnikalaleipiä. Jätin puolet siitä purkista aamuks. Mut nyt alko seki himottaa.

Juon lasin vettä ja menen nukkumaan. Paastoaminen tekee hyvää sielulle ja ruumiille. Nelli jopa puhu, että on näyttöä siitä, että paastoaminen tuhoaa syöpäsoluja. Mitään virallista tutkimusta ei kuitenkaan ilmeisesti olla vielä tehty.

Mut no, se selittäis sen, miks syövät on räjähtäny käsiin länsimaissa viimesten vuosikymmenten aikana. Elintaso nousee, terveys laskee.

Eihän tossa nyt kyllä ole mitään järkeä. Ja ketä kiinnostaa. Kuolla täytyy kuitenki. Mut ensin kannattaa eläääääääääää.

Menen nyt nukkumaan. Levotonta. Levotonta.

Luulin hukanneeni sähköhammasharjani harjaosan. En tiiä missä tiloissa eilen olin ku olin ihan varma, ku kävin kattomassa mun harjaa, et siinä ei ollu sitä päätä. Vai oonkohan mä käyny kattomassa sitä ollenkaan? Voi hyvinki olla et oon vaan nähny siitä unta. Koska äsken ku tarkistin, se oli tallella. Eli ei sittekään mitään, sori.

Mulla on myös tosi paskaa sinitarraa. Jutut vaan lentelee alas seiniltä. Eli sekin on semmonen, et älä osta halpaa, se on paskaa.

Kahviin ei oo maitoa. Mut yllättävän hyvää tää on mustanaki.

Nyt pitäis hommata HIMYM:n ysikausi. AAAAApua.

Kaikenlaista. Huhhuh kun onki hurjaa.

Heräsin tänään ukkosen jyrähdykseen. Ihan vitun siistii. KESÄN ENSIMMÄINEN UKKONEN <3 <3 Ootan jo et se tulee takas. En jaksa mitään vitun auringonpaistetta. Haluan myrskyä ja salamoita.

Koti ja oma sänky. Olen onnellinen.

En jaksa kirjottaa mitään.

Kahvi loppuu. Siellä on ehkä enää huomiseks jäljellä. Voi vittu! Tänään alkaa kuitenkin se pahin rutistus, ja kahvi ois aika oleellinen osa koko prosessia. Helvetti! Mä haluun rahaa.

Ei mut. Tää on vaan haaste. Et katotaan miten käy.

Kolme päivää. Yhdeksän kirjaa. Viisi esseetä.

Lähden hakemaan Mrs. Dallowaytä R-kiskalta ku se on nyt tullut postiin. Jouduin tilaamaan sen, koska sitä ei kertakaikkiaan löytyny mistään kirjastosta. Mut ei se haittaa. Onneks tykkään kirjoista. Ja se on kuitenki klassikko, niin ihan kiva vaan jos se löytyy hyllystä.

Mut tänään olis se paskamaisin päivä. Stendhal-analyysi. Vielä n. 150 sivua lukematta. Mut ei se mitään. Se menee nopeesti. Mut ne 8-10 sivua analyysiä ei sitten olekaan mikään kepeä juttu. Mulla ei edelleenkään ole tutkimuskysymystä. Eilen yöllä lueskellessani tuli mieleen, et voisin ottaa näkökulmaks sen romaanin naiskuvan, mut se on kyllä tosi kulunu ja käytetty lähestymistapa. Mut jos en muuta keksi, niin siitä nyt ainaki sais jotain irti.
Toinen ois ehkä sit tää Julien Sorelin Napoleon-ihastus. Mut siihen en oo vielä päässy kyllä niin sisälle, että voisin selittää jotain uskottavaa. No, täytyy kattoo.

Mut nyt, hommiin! Voi ku voiski loppupäivän vaan kirjotella tämmösiä mitäänsanomattomuuksia. Mut ei. Pakko on saapunut keskuuteemme. Enää ei ole varaa mukinalle.

Mun Netflix on katkennu taas, ku mun tilillä ei oo rahaa. HUH! Parina iltana lukeminen on lykkääntyny ihan vaan siks, koska oon kattonu "vielä pari jaksoa" Ensisilmäyksellä. Mut nyt on hyvä. Mul taitaa ollaki siinä enää vaan yks kausi jäljellä, niin hyvä et säästyy nyt sit.
Ja nyt mulla ei oo enää mitään muuta tekemistä ku lukeminen. Telkkaa en osaa enää kattoa, ja äsken kun sen avasin ruokaseuraksi, niin eihän sieltä tullu ku vaan jotain tosi-tv-paskaa. Vittu että mä vihaanki Viidakon tähtösiä. Se saa mut ihan raivoihini.
Näin myös lopun yhestä Frendit-jaksosta, jota en muista kunnolla. Uskomatonta. Mä oon kuitenki kattonu senki sarjan varmaan viis kertaa läpi, ja sit satunnaisia osia useammankin kerran.
Nii, sitku multa loppuu Ensisilmäyksellä, voisin ruveta kattomaan vaik Frendejä taas alusta.

Tai no, onhan noita sarjoja.

Nyt juon kahvia, kuuntelen Smithsin levyn, ja luen yön Stendahlin loppuun. Oon nyt jo onneks puolvälissä, et ei siinä kauaa mee. Jos oon tosi näppärä, pääsen varmasti ennen neljää jo nukkumaan.

Ei vittu mä en taas jaksa tätä galleriaa.
Just äsken joku tarjoutu ostamaan multa käytetyt pikkarit.
Laitoin sille, että vauhtiraidoilla vai ilman?

Mua naurattaa. Siis samalla mua ällöttää mut toisaalta sit taas huvittaa vitusti, koska taas vaihteeks täällä tapahtuu.

Pitäs varmaan laittaa itestään joku tissikuva ja kattoo mitä sit tapahtuu.

Gottfried Benn jatkaa.

1953

Ikäviä asioita

Kielitaidottomana
kuulla hyvästä englantilaisesta salapoliisiromaanista,
jota ei ole käännetty saksaksi.

Nähdä helteellä olut,
jota ei pysty maksamaan.

Ajatella uusi ajatus,
jota ei professorien tavoin osaa kietoa
Hölderlin-kaapuun.

Matkoilla kuunnella aaltojen öistä jylinää ja sanoa itselleen,
että näinhän meri aina velloo.

Hyvin ikävä asia: saada vierailukutsu
silloin kun kotona on hiljaisempaa,
kahvi parempaa
ja huvittelunhalu nollassa.

Ikävin mahdollinen asia:
olla kuolematta kesällä
kun tienoo on täynnä valoa
ja lapioitava multa kevyttä.