Tiina alias mesmeritan här in the irc-galleria pyys minua palaajastammaan miun mahoollisija ootoja tapoja. No täältä pesee vihdoinkin, toivottavasti en tuottaanu mahoottomasti sytänsuruja Tiinalle kun meni vastaamisessa näin mahoottoman kauan... puhuunpa minä tänään ouvosti.. Se johtunoo siitä kun minuua lapsettaa ja oon syöny paljon kalkkia.
No mitäs outoja tapoja mulla on? *Mietintävaihe*
1. En osaa päättää yhtään mitään. Saatan miettiä esimerkiksi jotakin ostopäätöstä loputtomiin. Lopulta päätös tulee viime hetkellä, siis VIIMEISELLÄ hetkellä. Se on se hetki jolloin kauppa on mennyt kiinni tai se hetki kun joku kyllästyy odottamaan ja jättää minut hermoissaan yksin pohtimaan päätöstäni.
2. Varjostan ihmisiä! Saatan tarkkailla jotakin henkilöä tuntikausia, vaikka kyseinen henkilö olisi tylsä junttieinari, jonka tekemisistä en edes piittaa. Katson häntä, mietin muitä hän ajattelee, mietin mistä hän tulee ja minne on menossa. Mielikuvitukseni tekee hänelle mm ammatin ja päivärytmin. En kuitenkaan lähde kävelemään ihmisten perään, vaan tämä varjostusvaisto herää paikoissa jossa on paljon ihmisiä liikkumatta. Esimerkiksi junassa tai pankin odotustilassa.
3. Olen monesti päiväkausia, viikkokausia, jopa kuukausia ilman mitään herkkuja tuntematta himoa niitä kohtaan. Jonakin päivänä iskee kuitenkin aivan hillitön himo ja sitten ostan kerralla kassillisen naposteltavaa, jonka jälkeen herkut näyttävät oksettavilta taas seuraavaan kohtaukseen asti.
4. Olen uusavuton. Esimerkiksi jos minulla on kolme kassia kädessä, vasemmassa kaksi ja oikeassa yksi, ja haluan ottaa tavaraa kassista joka on oikeassa kädessä, saatan yrittää suorittaa operaation laskematta vasemman käden kasseja maahan. Monesti homma sitten kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Myös silloin kun joudun suoriutumaan hyvin lyhyessä ajassa esimerkiksi kaulaliinan laitossa, pipon asettamisessa ja takin vetoketjun sulkemisessa ja nepparien kiinnittämisessä, niin yritän tehdä kaiken yhtaikaa, jolloin yksinkertaiseen projektiin tuhlaantuu hämmästyttävän pitkään. Kädet alkavat tärisemään ja hommat vain kaatuvat päälle.
5. Syön melkein jokaikisen pikkumurun kun syön jotakin. Jos syön sämpylän, syön sen aina kokonaan. Jos tilaan pitsan, syön sen aina loppuun asti. Jos otan intissä ruokaa, syön kaiken mitä otan. Ikinä en koulussakaan mitään heittänyt pois.. Minusta tämä on outoa, kun vertaan itseäni joihinkin kavereihin tai tuttuihin ihmisiin. Melkein kaikki jättävät edes JOTAKIN syömättä. Outo tapa juontanee juurensa isäukkelilta joka vaatii aina syömään kaiken mitä otetaan. Isä jopa imeyttää lusikan jäljiltä lautaselle jäävän ruoan pehmeään leipään. Tuota tapaa ei kuitenkaan poika ole vieläkään oppinut.
Kaikilla ihmisillä erilaiset tavat..