IRC-Galleria

Eilen illalla koettua.

Olisin voinut lähteä juuttiin with Maiju ja Petra mutta on sen verran nuha (ja väsy ja rästihommeleita ja kaikkea mahdollista) että en sitten lähteny, vaikka ehkä vähän harmitti. Mutta minulla oli hyvin tyhjä olo, joten nappasin takin naulakosta ja juoksin (joo siis yritin juosta mutta juoksin ehkä 10 m. Vitsi ku olen niin raihnas) pysäkille ja täristelin bussilla Jyväkseen. Oli jotenki aika uniolo. Menin sitten lihatiskille istumaan ja otin kassista "Tuntemttoman sotilaan" ja aloitin kahlata sitä.

Ihmiset saattoivat katsoa hieman hassusti koska istuin siinä sellaset pari tuntia ja yritin ymmärtää tuntematonta sekä sotilasta (en onnistunut kovin hyvin). Jouduin lukemaan monet kohdat kahteen kertaan, että muistan kestä sotilaasta nyt olikaan kyse ja ne murteet oli kirjoitettu niin kuin ne kuultaisiin eikä niin kuin ne sanottaisiin, joten olin välillä vähän hukassa. Mutta ei aina tarvii lukea helppoja kirjoja on tämmönenki kivaa. Mutta kyllä ne Hietamihen kirjat oli parempia.

Joten minä istuin siinä ja samat ja uudet ihmiset lipuivat ohitseni ja siinä oli melkein jotain taikaa. Jotenkin vain hassua, että minä olin paikallani ja kaikki tulivat ja menivät ja soljuivat sisään ja ulos elämässäni. Ja samalla lähestyttiin tuntematonta ja sotilasta lakosi kuin heinää.