IRC-Galleria

*tyytyväistä myhäilyä*

Olin Ritirockissa! Minä tein sen. Sain keploteltua itseni Tampereelle (tsuku tsuku junalla). Tampereen juna-asemalla hetken harhailtuani, löysin pikkuserkkuni (tai hän löysi minut). Sain elämäi kevarikyydin ja pelkäsin ihan sikkepaljon. Se siis ei ollut Tuomon vika se ajoi ihan nätisti.

Ristirockissa oli ihan kivaa. Istuksin ja mietiskelin ja bändi meni enemmän kuin ohi korvien. Kun tuli se "puolivälin tauko" mentiin kaupungille ja syömään ja kävelemään. Syömässä sain kuulla puhuvani liikaa. Tämä perusteltiin sillä että olin viimeisenä valmis. Tomi (tai joku sen kavereista ei voi muistaa) ehdotti että mun suun voi teipata kiinni. O.o

Ristirockin toisessa osiossa vaihdoin taktisesti seuraa, ettei olisi niin samanlaista kuin ekassa osiossa. Toiseen osioon kuuluikin sitten vaikka mitä (mutta en kuunnellut silloinkaan bändejä) kävin kynsitappelun (sanallisessa muodossa), tutustuin ketsuppipullon henkeen ja koin päänsärkyä. Ihanaa. Mutta mikäs tämän hauskempaa. Sain tavata ihmisiä joita muuten näkisin vain ehkä noin kerran kahdessa kuukaudessa jos ees silloin. Voi että on siitä hyvä mieli!!

Matkalla tukikohta 3T:hen oli aika kuollut olo. Tukikohdassa söimme agenttien (kolme Teetä) kanssa pitsaa ja nauroimme huonoille ja hyville jutuille. Selvittiin vielä nukkumaankin mutta nukuin yön ilman peittoa ja paleli ihan sikana (nyt on nuha).

Tänään selvisin kotiin ilosen seurueen kyydissä. Se oli kivaa, vaikka olin varmaan ihan hirvee kyydittävä, koska vain valitin ja kitisin ja olin ihan kamalan rasittava varmaan. Mutta kivaa oli autossakin.

Siinäpä sekin reissu oli. Kuten Orvokki sanoi, taidan kasvaa isoksi kun noin karkasin ristirockiin (sinä katala nainen vai miten sanoitkaan). Mut niin hyvä mieli jäi, että tekisi mieleni lentoon!

Hei ketä ärsyttää?

Ketä ärsyttää että pidän yli-isoa poikien hupparia? Nyt saa sanoa suoraan. Tiiän että se on tosi pöljän näköistä ja minut leimataan siitä hyvästä joksikin... no ties miksi mutta hei nyt saa valittaa!

(Syy on se, että se on hyvälaatuinen, mukava, harmaa (sininen olisi tietenkin parempi) ja koska se on huppari!)

Ou jee ja koulu alkoi...lukio alkoi... (aaaaaarh)

Jälleen kävin muodonmuutoksen koulun vanhimmasta koulun nuorimpaan sakkiin. Kun astuin Voikkarin ovista sisään tiesin heti paikkani. Olin uutta pohjasakkaa ja vain yhden vuoden ahkera opiskelu ja ei niin ahkera koulun käytävillä maleksinta nostaisi minut näihin VAKIOJOUKKOIHIN. Helppoa. Eikun tehtävää toteuttamaan. "Haluuks joku olla mun kaveri... hei pliis..."

Mutta ainakin sain mielenkiintoiset tutorit. Kaksi hirmumukavaa tyttöä (joiden nimiä en valitettavasti muista. Anteeksi) ja kaksi hirmu... öö... no hirmuhupaisaa poikaa. Tämä emopoitsukaksikko osoittautui hyvin avuliaaksi vaikka ensin epäilin sitä. :)

Niin ja tietenkin me päästiin opastetulle kiertokäynnille kouluun. Uusi kotijoukko neljään osaan ja yksi osa yhden punapaitaT:n kanssa matkalle. Minä sain matkaohjaajaksi herra1:sen... Ja olihan se kiertokäynti mitä mielenkiintoisin. Kiitos! Nyt tiedän missä on limsa-automaatti, poikien pukkari, tupakkapaikka ja Hippos ("Tuo iiiisooo rakennus tuolla." "Eikä siinä on puita eessä urpo ei ne nää!"). Mut jännää oli kiitos. Ja kyllä mää sinne ruokalaan löysin yksinkin. Kerran vaan eksyin. :)

Tosi mielekkään koulupäivn jälkeen riensin riemumielellä Suomalaiseen kirjakauppaan. Sitten vain etsimään koulukirjoja. JEE JA EN OLLUT AINUT ETSIÄ... Lopulta kun olin selvittänyt ensimminen jaksoni kirjat ja maksanut ne ja ruvennut kanta-asiakkaaksi (vähentääkseni 10% hinnasta) lähdin. Raahustin matkakeskukselle ja mielenkiintoisen näytöksen jälkeen, jonka näin R-kioskin kassajonossa pääsin bussilla kotiin. Mua niin väsyttää.

Mut kuten näkyy minäkin se vain kasvan ja jatkan itseni sivistämistä O.o kohtahan sitä potkitaan tuoltakin pois. Tekeepä mieli hoilata tällaisessa tilassa Semmareiden Nuoruudenlähteeseen-biisiä:

Aijai kukaan ei vanhene koskaan... ;)

Semmarit - Aurinkoinen

"niin aurinkoinen aika tää
on pyörinyt maapallo ympyrää
ja tuonut kesän taas
maahan jossa usein palellaan..."

Ei muuten tasan palella! Vaikka arvostan tuota Urhokuoroa paljon tekisi juuri nyt tunkea tuo säe heidän kurkustaan alas. Minä paistun! Minä sulan! Täällä on varmaan 1936 astetta lämmintä. Minun pikku-huoneessani. Ei käy!

Ja se tekee tilanteesta vielä surkeamman, että minun on ollut pakko siivota koko päivä (paitsi kun tulin aamulla bussissa kaupundista ja bussikuski oli kuuro määräpaikalle, koska kuunteli i-podia). Olisin mielelläni mennyt uimaan mutta ei. Pakko siivota, että neiti L voi tulla huomenna meille. Mutta saimpa siivottua pöydälle tilaa tälle omalle pikku-koneelleni. :)

Mutta Semmarit voisivat laulaa seuraavaksi vaikka Jalasjärven Joulua...

Sekoitus päälle ja sitten vaan kappaleiden nimiä kysymyksien vastaukseksi.

[1] Oletko nainen vai mies?
- Magnificent Obsession

[2] Kuvaile itseäsi.
- Takatalvi

[3] Mitä tunnet itseäsi kohtaan?
- Periaatteet

[4] Kuvaile ajatuksiasi tällä hetkellä?
- Älä mene pois

[5] Kuvaile tämänhetkistä elämänkumppaniasi?
- Sateenkaari

[6] Kuvaile paikkaa jossa asut tällä hetkellä?
- Money Money Money

[7] Jos voisit mennä ihan mihin tahansa, minne menisit?
- Ylämailla

[8] Paras ystäväsi?
- The Other Side

[9] Minkä toiveen haluaisit toteutuvan?
- Agnus Day

[10] Tiesitkö että:
- Villin Lännen Villitys

[11] Millainen ilma on tällä hetkellä?
- Mein Klein Mutter

[12] Jos elämäsi olisi TV-ohjelma, mikä sen nimi olisi?
- Son of man

[13] Mitä elämä on sinulle?
- Kultainen hiekkaranta

[14] Mikä on paras neuvo jonka voit muille antaa?
- Hulivilihuilu

[15] Jos voisit vaihtaa nimesi, mikä se olisi?
- Omituisten otusten kerho

Enpä eilen tiennyt mitä päivä tuo tullessaan (tai sen hammaslääkärin tiesin...). Mielenkiintoisen mesekeskustelun tuloksena pääsin illalla Multialle Semmarien konserttiin Soikkelin kanssa!!!!! Ensimmäinen Semmarikonserttini.

Täytyy myöntää, että ulkoilmakonsertin lippu ei ollut ylihinnoiteltu lainkaan (20 e). Saimme Soikkelin kanssa rahalle vastinetta ja ylikin. Nautimme ja nauroimme ja taputimme ja kiljuimme. Oli tosi mielenkiintoista nähdä Semien kuuluisat lavashowt. Ja kaikkein mielenkiintoisinta oli nähädä exhuiluopeni loikkimassa ympärilavaa muiden miekkosten kanssa ja vetämässä ennen kaikkea legendaarisen Tainan. Piti konsertin jälkeen lähettää sillekin kiitostekstari.

Sää suosi meitä Semmarirekan kupeessa istuskelevia melkein loppuun asti. Ilmeisesti erään Semmariurhon leijuminen oikeassa olemisestaan sään suhteen kuitenkin ärsytti luonnonvoimat ja ne kostoksi siitä lähettivät toiseksiviimeisen kappaleen aikana ensimmäiset pisarat. Ei ne paljoa haitanneet.

Mutta se haittasi, että rakas ystäväni Canon teki juuri konsertin alussa lakon. Yritin maanitella rakasta ystävää yhteistyöhön mutta tämä oli päättänyt siirtyä nukkumistilaan. Hän väitti itsepintaisesti olevansa niin vähässä virrassa ettei voi toimia. Niin ne uskollisetkin ystävät joskus hylkää.

Mutta kokonaisuudessaan konsertti oli huikea. Kaikki vesi, lumi ja serpenttiiniroska olivat huimia ja hyvin suunniteltuja. Ja mistäköhän ne olivat keksineet sen Tainan pikku-orava version...

Näin on oltu Hesassa ja tehty legendaarinen tyttöreissu toista kertaa. Paljon meille jäikin käteen. Paitsi rahaa tietenkin...

Maiju selvitti rakkauden salaisuuden ja löysi uusia asusteita. Orvokki taas näki joka paikassa punaista ja ihastui näkemäänsä niin että vei kaiken kotiinsa. Hän myös kohtasi iltapalapöydässä Hämärän Hämäläisen. Hän esitteli tämän persoonan minullekin mutta Maiju ei koskaan oikein oppinut ymmärtämään Herra Hämärän vitsikästä luonnetta.

No entäs mitä minulle jäi käteen. Ei niinkään vaatteita. Tennispalatsin valloitin ystäväni Canonin kanssa mutta jätin senkin taakseni. Akateemisessa kohtasin ystävällisen Tussi-heimon ja värväsin murto-osan heistä riveihini. Halpaa tämä ei kuitenkaan ollut. Tussit osasivat kiskoa rahaa. Levykaupassa minä löysin hunajaa Semmari-himooni. Itseasiassa kolme kertaa enemmän kuin odotin...

Näin me jätimme jälkemme Helsinkiin. Se luulee selvinneensä meistä mutta odotahan vain pääkaupunki. Jonain päivänä minä taas Hakkaan sun oveen!!

On astunut voimaan uusi aikakausi. SEMMARIEN aikakausi. Vihdoinkin joku yhtye HOHTAA minulle. Silloin kun olin vielä Mikko Miettisen huiluopissa en voinut kuvitellakaan fanittavani sitä urhokuoroa, johon hän kuuluu, mutta nyt tilanne on täysin toinen. Semmarit hohtaa. Katsoo nyt kestääkö tää innostus mutta olen silti iloinen. Mulla on yhtye, jota fanittaa ja vieläpä mieskuoro. WUPPII!!

Mutta muistan edelleen kaikki irvailuni Mikolle heidän kuorostaan. Nyt korvasin sen perustamalla Mikolle oman yhteisön. Näin pyydän syvästi Mikolta anteeksi ne kaikki veistelyt "Tainasta" ja muista kappaleista:D

Mutta jos haluan olla "aito" fani niin kai sitä pitää jollekin keikalle änkeä itsensä. HUI!! No aina mää saan jonkun kiskottua mukaan turvaksi. Onhan Semmarit nyt sentään niin hyvä!

HYVÄ SEMMARIT!!

Hip hei!

Syntymäpäivät oli ja meni ja sain isosiskolta... KALLIGRAFIAVÄLINEET! (toivoin niitä) On hyvä mieli. Kunhan en vain kaada mustepulloa ja opin kaikki terien ja tyylien salat niin musta tulee mestari (kai). Ja ne on vielä laadukkaat (lahjan antaja on taiteenasioiden tuntija). Ooh kohta ehkä osaan kirjoittaa kauniita kortteja ja muita ihanuuksia.

Tai tietenkin on olemassa sekin mahdollisuus, että koko hoito päätyy mustekatastrofiin ja san heittää hyvästit kauniille kirjoitukselle. Mutta siihen mahdollisuuteen en usko.

EI MEITÄ SURULLA RUOKITA SE ON ILO JOKA ELÄTTELEE! :)

ANGST!!!!!! kyynel. Määkin haluan sellasen pörrönturrikan. :(