IRC-Galleria

Olen yrittänyt niin kovasti kertoa itselleni sinun olevan poissa
Mutta luullut että olet yhä kanssani
Olen ollut yksin kaiken aikaa
Nämä haavat eivät näytä parantuvan
Tämä tuska on vain liian todellista
On vain liian paljon sellaista, mitä aika ei voi pyyhkiä pois

tahtoisin vain lohduttaa,
Hetket nää nyt kanssain jaa,
Vaikka haavees onkin särkyneet,
Tahtoisin vain lohduttaa,
Miksen niin mä tehdä saa,
Miks sun silmiis nousee kyyneleet,
Häntäkö mietit vaan

haluan sut takas<3 en pärjää ilman sua.. nyt oot jo ikuisesti poissa.. mein ystävyys oli vast alkamass.. miks kaikki parhaat lähtee eka.. en tie kauan jaksan .. kaikki frendit lähtee täältä.. niin pal meiltä kesken jäi.. kaipaan kaikkii sun niin sekopäisii juttui mitä ain puhuttiin<3 tää tuntuu ihan oudolta ku serkku tuli sanoo et suakaan ei enää oo.. miks sä lähdit menee täältä jo? ;(

Parahin rakastettava lukija. Olen Ida Kylämarkula ja asun Turussa. Olen 41 vuotias ja olen yksityisyrittäjä. Harrastuksiini kuuluu jousiammunta ja kung fu. Minulla on 5 lasta aikaisemmasta avioliitosta. Minulla on puna-mustat hiukset ja silmäni ovat valkoiset. Rakastan räppiä ja lempikappaleeni on siipirikko.

Yötä valvoo, toinen siipi maassa
Yötä valvoo, miettii miksi onni välttelee
Sanoin maalaa tunteet paperille
Sanoin maalaa jotain johon kaipais vastauksen

Kysymyksen tään toivois jonkun löytävän

Hei, onko muita meitä, maailmaan eksyneitä
Täällä päällä kylmän maan, siipirikkoina
Hei, onko muita meitä, pudonneita enkeleitä
Täällä yksin odottaa toista kaltaistaan, nyt siipirikko vaan

kai tajuut et välitän susta<3

Tulit kaupungil mua vastaan (Oh Shit!)
Jouduin huokasta, pää meinas pudota olkapäilt
Tuijotin sua ja kävelin tolppaa päin (Aii!)

päivä päivältä eteenpäin...

mä en kestä huomista :| `:`(

vihaan mun silmii-.- ne on kaikis kuvis niin suuret:/