Kattelin tossa noita viime vuonna kirjotettuja päiväkirjahöpinöitä ja kaikki oli oikeestaan siltä ajalta kun etin kämppää ja sitten vihdoin sain sen. :) hassua ajatella niitä hetkiä... tuntuu jotenkin kaukaselta ja vieraalta. Tässä mä nyt oon ja asun, mulla on kaks möhömaha kissaa ja toinen löhöö tälläkin hetkellä mun sylissä! :D näistä höpönassuista mä niin haaveiliin että "ah mitä elämää, läski kissa syliin ja jee jumittaan!" :D nääääääin outoo ajatella tommosta :D Oikeestaan kun mietin,niin en oo vieläkään tajunnu että asun yksin tässä näin. Että joo mä oon nyt tosi itsenäinen ja jee saan käydä itelleni kaupassa ostaan ruokaa ja mennä miten tykkään, tartte oikeestaan kellekään tilittää. En sitä sanois ettei tää hienoo oo, kyllä mä tykkään. ihana kun saa päättää omista asioistaan. vaikka oonkin aina huono ollu aina päätöksenteossa niin silti... En vois kuvitella että asuisin kotona. äite joskus välillä kun mulla menee jotenkin huonosti ja tulee puhelimessa tai muuten tilitettyä jostain niin sanoo vaan mulle että muuta takas kotiin :) ihana sillain , mutta sehän ois ihan outoo. Saanu eka maistaa sitä ihan omaa elämää ja sitten mennä takas siihen hiirulaisen loukkoon. Oon kyllä miettiny että jos olisin ihan yksin niin miltä se tuntuis. Eihän mun periaatteessa tarvis nytkään joelille ilmottaa että "meen tänään satulle ja käytiin syömässä" tms mutta on se mun mielestä kiva. Mä haluan välittää ja tulla välitetyks. ja toi on huomioonottamista osittain siinä suhteessa. Mua kiinnostaa joelinkin elämä ja oon huolissani että missä se menee ja onko kaikki hyvin :) Mut en kuitenkaan missään ihan liioissa määrin holhoo :D Mutta jos oisin ihan yksin niin ei tarvis ilmottaa kellekään mitään. oisin tässä yksin, menisin minne haluisin. kilauttaisin vaikka anskille lahteen että "morjes,tuun tänään käymään" tms. :) Itsenäistä ja vastuuntuntosta? ehkä. koulu nyt ainakin on tossa hyvä opettaja. ja samaten työ kun nyt alan sitä Keskustekniikan tiloja siivoileen.
En vieläkään oikein ymmärrä tätä että asun yksin, tuntuu jotenkin kauheen kaukaa haetulta :P Mutta kaikki on kuitenkin mennu mieten pitää. Rahaa toki aina sais olla enemmän, mut en halua valittaa :) pitää kantaa päätöksistään vastuu :) Mutta ilonen en jaksa olla, se vie liikaa energiaa... en tiä mistä tää masennus tuli jostain kiven kolosta! toivotaan että se paha mörkö veis samalla heti mennessään...
Mutta hei, hauskaa vuotta 2008 kaikille! :)