Niinhän se menee välil aivan ku itsestään/
ettei välttämättä ole sittenkää itsensä/
haluis olla jotain mitä toivotaan/
mutta eihä muhu tunnetusti toimi paras hoitokaan/
mä tietosesti pidän koko ajan roolin päällä/
ja painan päätä piiloon enkä haluu että nähdään/
meikä ilman kilpee omas linnassani/
joku ääni sisälläni hiljaa vastasi/
sua ei tuntee kukaa,sä oot ittes herra/
sä pystyt siihe jos rakastat sen verran ittees/
ja sanot vastaan jos sun mieles kerran tekee/
etkä myönny jälleen kerran toisten pyyntöjen eteen/
älä mielytä,tee mitä haluat/
sua ei määrää kukaa polta vaikka siltas savuna/
rajansa kaikella ni maas ku taivaassa/
sua ei oo tehty maaha orjaksi taivaltaa/
Kerto:
Älä koskaa kato peilikuvaas,tai mä sanon/
EI!
Älä turhaa kutsu,laiva satamasta katoo/
EI!
Älä pyydä enää koskaan mua palaamaan/
on jo varmaa ettei laiva palaa satamaan/
Mul on kylmä,ja tiedän mikä sai mut jäätymään/
(se oot sinä),sä oot syypää,sydämmes on jää kylmää/
ja se kosketti mua,enää sulaan en saa tunteita/
mun rakkaus paloi niin et avojaloin jouduin kulkemaan/
alkukankeus jäykisti suhteemme kaavaan/
josta varmaan ykskään parisuhde ei takas palaa/
kato ullakolta kellariin on pitkin portait pitkästi/
lähdettiin puolivälist,alust jo hajal pitkälti/
ja niinku pitääki,alettiin väkisin elämää/
väkinäinen hymy koittaa toista katseel herättää/
ja tää kun tunteet sammuu,ne pitää uusiks sytyttää/
ja sä et saa mua syttymään,hyvällä lykylläkään/
tää irvikuva toteuttaa unista ne kamalimmat/
rakkauteni hakkaa,sydän tunteet hukkaa palavina/
mun tuska käsis tuntuvaa,ku kädet haroo tyhjää/
sä et oo siinä mis sun pitäs ja siks on kylmä/
Kerto:
Älä koskaa kato peilikuvaas,tai mä sanon/
EI!
Älä turhaa kutsu,laiva satamasta katoo/
EI!
Älä pyydä enää koskaan mua palaamaan/
on jo varmaa ettei laiva palaa satamaan/
Pidän suuni kiinni hampaat hiljaa suussa narisee/
miettivänä katson kuinka lehdet puista varisee/
turha tulla kertomaan,ei musta löydy syyttämistä/
kun sen ite tajuut turha tulla anteeks pyytää sillä/
sähän tätä rooliini käsket aina yllä pitää/
ettei kellää löydy pienintäkää aihet syyttää mistää/
sä hyödyt siitä,etkä huomaa että risuaita/
pistää haukkoo happee oikee kunnon ryystämistä/
tuntuu tää pakkanen,sisäl mua hakaten/
turruttaa kädet läpi paksujen lapasen/
huurteiset ikkunat KATSOJIA odottamas/
hiivin sinne himmee valo mieltäni taas kohottamas/
samat sanat piirtyy seinään mitkä oon jo nähny/
ei tule enää ykskää ilon ripe päässä säästyy/
sä pelkäät menettäväs jotain jos et kumarra/
mut turha vielä itkee turha voittookaa hurrata/
Kerto:
Älä koskaa kato peilikuvaas,tai mä sanon/
EI!
Älä turhaa kutsu,laiva satamasta katoo/
EI!
Älä pyydä enää koskaan mua palaamaan/
on jo varmaa ettei laiva palaa satamaan/