joskus sitä tulee ihan typeristäkin jutuista kaikkia vanhoja tärkeitä juttuja mieleen.
tänään oli vuorossa eräs herrashenkilö.
kaikista typerintä on se, että vaikka kuinka vakuutan itelleni joka päivä, että hei mä oon päässy jo yli - niin enmä oo.
se siinä oudointa onkin. joo ei mulla tässä mitään jepjep, mutta sitten on muutenkin huono päivä, kuulet jonkun tietyn biisin ja sitten porukat vielä vuokraa leffan jonka oot kattonut ko. henkilön kanssa - siinä vaiheessa mua saattaa verrata ehkä.. niagaraan? no se vesiputous enivei.
siinä vaiheessa oma angsti alko vaan repeilyttää kun radiosta tuli tiktakin kyyneleet- biisi.
se siitä sitten taas hetkeksi.