ETTÄ Sampo sai kun saikin kolme potraa apinakelmiä syntymään vaimonsa kovasta abortti-villityksestä huolimatta. Karvapörriäiset nimettiin legendaaristen renesanssiporaajien mukaan Niiloksi, Pauli-Matiksi ja Kaitsuksi, kun ei yhtään legendaarista, eikä sen puoleen unhoitettuakaan, renesanssi-ajan poraria tullut mieleen.
Röhmyköplistä eniten huomiota naisen keskuudessa keräsi autenttisten kasvolihastensa ansiosta Pauli-Matti, tai Pillu-Mörö, kuten häntä äiti ikkunasta huuteli. "Pillu-Mörö! Pillu-Mörö! Nyt lyömään niinku olis jo!". Bisnestietoisin kolmesta heittiökarjusta oli Niilo, joka raivausfirmallaan niitti mainetta jokikisessä itä-blokin maassa, koska karsi ja poltti kaiken...ihan kaiken. Tammista lyhtypylväisiin Niilo metsuriorankeineen niitti matalaksi ja tuikkasi ilmiliekkeihin. Ei se niinkään tuottava bisnes ollut, mutta hauskaa riitti. Kaitsu, tuttavallisemmin Kari-Paavo, oli ripuligorilloista se, jolle Luoja antoi luonteen sijasta jotain aivan muuta. Nähkääs, rakkaat kerubini, kun Kaitsua oli siunattu kameleontti-iholla, joka muutteli muotoaan Portugalissa vallitsevan sään mukaan. Tällä taidolla tämä mutanttinen hullupää olisi saanut palkakseen lottovoittoja päivittäin, ellei olisi niin täynnä karvaa, että hänen omaperäinen taitonsa jäisi pitkän takkuturkin peittoon.
Useisiin rave-juhlintoihin osallistunut porukka tunnettiin maidontuotantopiireissä nimellä Kiukkuinen Mursu Kvintetti, joka sinällään oli jännittävää, etteivät pojat olleet mutsuja, kiukkuisia, eikä Valiolla ilmeisesti osattu laskea. Eräänäkin kesäiltana rumanaamojen astuttua New Orleansin ainoaan parkkihalliin oli Niilis tuumannut kuomalleen: Mörö, hei, onks kuuma? johon Pauli-Matti hetken tuumittuaan huikkasi autojen moottorijylinän alta: VIITTÄ VAILLE KAKS!
Siihen loppui kolmikon verinen yhteiselo; hyiseen rituaaliorgiaan, joka vaati kaikkien hengen, paitsi Kaitsin, Niilon ja Pasi-Fistin.