tuuleen piirrettyä linjaa
katoavaa ilmansuuntaa
hän etsii hädissään
eikä löydä aina edes itseään
veteen vedettyä viivaa
lähestyvää lohduntuojaa
hän miettii kuumeissaan
päätöstä ainoaa oikeaa
kangastusta taitaa olla
tää kaikki auringon alla
kun luottamuskin on lainaa
ei siitä saa kivijalkaa
maaliin asti löytää harva
luopuminen vain on varmaa
sokea kun toista taluttaa
perillepääsy on onnen kauppaa
sä nukut hetkenkin
ja saat taivaanrannan ylösalaisin
se saa sut sekaisin
kun totuus hukkuu uusiin tietoihin