IRC-Galleria

Oon ollut torstaii-illasta asti lasten kanssa yksin kotona. Eilen illalla oli toki Felixin vanhemmat auttelemassa, ei tarvinnut kokkailla ja sillee...

Aamulla sitten heräsin seittemän maissa itkuhälyttimestä kuuluviin lasten äänin. (Quirinin huoneessa on itkuhälytin, ku se ei pääse vielä kiipeen pinnasängystään ite pois) Olin ottanut sen tänne alas, kun Quirin oli vähä kipeenä ja aattelin, että jos sille tulee yöllä jotain. Noo, olin jo illalla sanonut, että ennen kahdeksaa on turha odottaa aamupalaa. (Lapset herää aina sairaan aikasin ja herättää sit vanhemmat.) No, kun ääniä alkoi kulua, niin ajattelin varmaan ääneenkin, että ei, ei vielä. Sitten kun se itkuhälytin kuuluu kai toistekin päin, niin huiikasin vaan , että nukkukaa vielä vähän. Kesti sit useemman sekunnin ennenkuin tajusin, että sanoin sen suomeksi ja eihän ne muksut sitä ymmärrä. Sit huikkasin vielä saksaksi, mutta pian piti mennä ennen puoli kasia kattomaan mitä ne siellä touhaa... Yritin sitten vielä nukkua, mutta ei siitä tullut mitään ja niin vaan istutiin kahdeksan maissa syömässä aamupalaa :D