IRC-Galleria

Jiihaa! Tänään oli sitten omalta osaltani viimeinen kirjoituspäivä. Tuntui oudolta, kun meitä oli melko vähän siellä salissa porukkaa, alle puolet abeista. Maanataina joukko on kyllä vieläkin pienempi, kun vain harva kirjoittaa ranskaa tai saksaa.

Mutta siis tänään oli ruotsin vuoro. Tuntui kyllä ainakin jollain lailla helpommalta kuin englanti ja on ennemmin hyvät kuin huonot fiilikset. Tekstinymmärryksen monivalinnoissa oli joitain vaikeita kohtia, piti miettiä oikeasti mikä voisi olla oikein, kun tekstin mukaan kaksi tai kolme vaihtoehtoa olisi sopineet ihan hyvin. Avokysymyksissä oli kummallisia tekstejä, kai jotain uutisia. Yhdessä joulupukki näki kun ravintolasta varastettiin apina (ei oikea elävä:)) ja toisessa uutisankkuri oli esiintynyt alaosattomissa. Kolmannessa tekstissä majavat olivat aiheuttaneet tuoa teille. Että tällaista.

Tuossa katselin netistä ja vertailin vastauksiani jonkun L:ää tavoittelevan abin vastauksiin ja oikesasti TODELLA moneen olin laittanut saman vaihtoehdon! :) Eli aika hyvältä näyttää, vaikka ne viralliset vastaukset onkin kyllä aina varmempia...

Aineen aiheet ei ollut mitään parhaita. Sain sitten kirjoitettua rusketuksesta. :D Ensin yritin kirjoittaa Suomessa järjestettävistä Euroviisuista, mutta en saanut tarpeeksi hyvää sanastoa mieleeni. Ainakin sanajärjestyksen ja taivutusten pitäisi olla oikein, jos ei muuten niin hyvä tullut.

Nyt on sitten lukio suurinpiirtein ohi. Kursseja on kertynyt melkein kymmenen yli pakollisen määrän, mutta vielä pari italian kurssia ajattelin suorittaa, kun ne viime keväänä lopulta jäivät. Muuten sitten opiskelen saksaa ja teen kaikkia tekemättömiä juttuja, jotka ovat odottaneet tätä ihanaa hetkeä. Toivottavasti pian saisi tietää kesätyöpaikoista, liikennepuistoon haluaisin NIIN kovasti! :)

Minä nautin keväästä! Lohdutuksen sana niille, joilla koulu jatkuu aina sinne kesäkuun alkuun asti (jolloin on muten tämän tytön lakkiaisetkin (uskallan uskoa, että kaikista pääsen läpi)), että kyllä se teidänkin vuoronne tulee. :)

Joo, tänään oli sitten englannin kirjoitukset. Aika tyhjät fiilikset, en oikeen osaa sanoa miten meni. Tein varmaan oman ennätyksen kun lähdin jo kahdelta salista, ei vain innostanut mennä vielä kymmentä kertaa läpi monivalintapalluroita, että josko vielä jotain vaihtaisi. Kaikki mitä epäilin enemmän ja olin kahden vaiheilla merkitsin ensin himmeesti ja jonkun sitten taisin vaihtaakin. Aineenkin sain kirjoitettua, ihan hyvä saattoi tulla. Koeei mikään helppo ollut, mutta onneksi ei ainakaan tiivistelmää ollu, suurella todennäkösyydellä sitä en olisi saanut valmiiksi, kun ne on kumminkin aina niin vaikeaa tekstiä. Eli ehkä pieni kiitoksen sana edes siitä YTL:lle vaikka yleensä mitään hyvää on vaikea tuosta abiturienttien unelmien tuhoajasta sanoa.

Vähän nyt pelottaa, mutta ei voi mitään. Kyllä uskon sentäs läppi pääseväni, että pitää sitten mennä korottamaan jos siltä näyttää. Nyt sitten alkaa ruotsin kertailu, onneksi perjantaihin asti aikaa. Jos siellä on tiivistelmä, kun kuuntelussakin jo oli, niin YTL saa kyllä taas vihoja niskaansa. Murr.

Tänään oli sitten vuorossa matematiikka. Ei ollu tämä YO sieltä elpoimmasta päästä, kun tullu useemman tetäviä lakettua abi-kurssilla. Kaikki kymmenen tarvitavaa tehtävää sain väsättyä vaikka ainakaan siitä viimeisestä en ollut yhtään varma. Tuossa sitten löysin netistä oieat vastaukset ja väärinhän se meni. Mutta laskeskelin, että M olisi tulossa, edellisvuosien pisterajojen perusteella. Jos nyt muistin kaikki vastaukseni aivan oikein, parista en oo ihan varma mitä lopulta vastaukseksi jätin, niin saatetaan liikkua jopa pelottavan lähellä E:n rajaa. Eli vaarana on kokea tämä "jäi pisteen päähän paremmasta arvosanasta" -ilmiö. Mutta saan kuitenkin onnitella itseäni kun erittäin suudella todennäköisyydellä tulee M. E:kin on todennäköisempi kuin C. :)

Ianaa kun on viikonloppu. Englantia pitäisi varmaan vielä vään kertailla, mutta ei siien enää hirveästi voi lukea. Vanhoilla taidoilla täytyy aika pitkälle pärjätä. (joo pärjätä verbiä ei saisi käyttää kun se on svetitismi, mutta menestyä ei kulosta tässä yhteydessä hyvältä).
Tuosta pärjätä-verbistä tuli mieleen, että vaikka meidän äidinkielen opettaja ei niihin lempiopettajiin kuulu, niin se on ainakin saanut iskostettua kaikenlaista kielioppia päään. Mitään ei voi lukea ilman että alkaa ärsyttämään kaikenlaiset virheet yms. kuten verbit pärjätä ja omata, ja lapsiystävällien ja ympäristöystävällinen. Kyllä olisi tullut juuri tuohon maanantain YO-aineeseenkin monta ympäristöystävälistä jos se ei olisi tuonne mielen perukoille niin kovasti painunut. Ja tietenkin kiva - eikun mukava :) - konjunktiorimpsu: ja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, joko-tai, vai, mutta, vaan. Eli kieliopin pitäisi olla hallussa :).

Nyt vaan toivotaan, että YTL:n ilkeät kokeidentekijät eivät olisi keksineet mitään kummallista ja ertyisen vaikeaa tuohon YO-kokeeseen. Tiivistelmä on kyllä mahdollinen, mutta toivotaan, että ei. Armoa YTL!. :D

Eilen oli sitten psykologian kirjoitukset. Aamulla kouluun lähtiessä pelotti, että mitä tulee, kun tuntuu että YTL on keksinyt täksi kevääksi kaikkea mahdolisimman hankalaa (ruotsin kuuntelussa tiivistelmä, tekstitaidon tehtävät niin kummallisia, että maksimipisteet uhkaa jäädä valtakunnallisestikin turan alas jne.). Sitten kun kello tuli yhdeksän ja sai alkaa lukea paperia, alkoi hymyilyttämään koko ajan enemmän. Hei, mähän osaan vastata näihin! Ainakin melkein kaikkiin sain tungettua erilaisia teorioita ja kaiken mahdolisen kirjoitin mitä tuli mieleen. Erityisesti leikin merkitys lapsen kehitykselle oli elppo ja siihen sai vaikka mitä! Melkein tuli kiire vastausten kirjoittelemisen kanssa, mutta pääsin lopulta puoli kolmelta lähtemään.

Kokeen jälkeen alkoi mietityttämään, että oliko se sittenkään niin helppo. Toisten mielestä oli, mutta tosi monet päivitteli, että oli vaikea ja kysymykset sellaisia, että arkitiedolla olisi selvinnyt. Muta sitä meidän psykologian opettaja onkin sanonut, että käyttäkää teorioita, kun siten saa paremmat pisteet. Eilen kotiin päästyäni olisin halunnut sännätä abitreenien keskusteluhin katsomaan, mitä mut ovat vastanneet, mutta meidän netillä oli huono päivä ja se ei toiminut eilen ollenkaan. Nyt sitten hieman katselin ja jotkut ovat kyllä ihan ihmeellisiä nimiä joihinkin tehtäviin saaneet, mutta toivotaan, että kaikki eivät ole niin älypäitä että muistaisivat joka ikisen ohi mennenkin mainitun nimen. Mutta ihan luottavaisilla mielin odottelen alustavia tuloksia, jotka tuee muistaakseni parin viikon sisällä.

Huomenna on sitten vuorossa matikka, lyhyt oppimäärä, ja todella toivon että ei tule hirveä black out. Mutta huomenna tään aikaan tiedetään millaiset on tunnelmat kokeen jälkeen. :)

Joo, tänään oli siten äidinkielen esseen vuoro, tekstitaitohan oli jo kuunteluiden kanssa samaan aikaan. Ei ollu mitään todella hyvää ja mukavaa aihetta, mutta ihan hyvin sitten sain kirjoitettua haaveilemamme elämäntavan ja ympäristötietoisuuden ristiriidasta. Mutta en luultavasti tarpeeksi hyvin... Hienot arvosana haaveet kun kaatui sitten salista poistuttuani.

Erehdyin nimittäin salista päästyäni kysymään tekstidon lähtöpisteet. Ei oikeesti! En varmaan oikeesti IKINÄ oo kirjoittanut nuon huonosti, tai no yksi kolmesta meni tosi huonosti ja kaksi silleen mun huonointa tasoa. Mutta silti ei naurata, kun nuokin sattaa vielä tippua. Tai tiedä häntä. Mutta kun opettaja ehti viimeisellä kurssilla hehkuttaa, että saattaisin kirjottaa jopa E:n arvoisesti, mutta nyt saattaa olla se M:kin turhan tiukilla. YTL on *jotain painokelvotonta*. Mutta toivotaan, että oikeus käy ja hyvät sais hyviä numeroita. Kun eihän sitä tiedä vaikka monet, jotka ois vanhalla mallilla repannu, yltäisivät nyt hyviinkin arvosanoihin...

Mutta pari viikkoa joudun siis odottamaan alustavia tuloksia ja sitten pitkälle toukokuhun lopullisia. Hulluksi tulee, tarttee varmaan pyyhkiä tämä kuukauden jakso pois päästä niin etten edes muista, että on ollut kirjoitukset. Ikävä kyllä sen mukana lähtis kyllä myös paljon hyödyllistä tietoa...

Niin ja kyllä, olen tosi rauhallinen. Joopa joo. Kaikesta huolimatta pitäisi jaksaa vielä paneutua psykologiaan, joka on vuorossa keskiviikkona.

Lukuloma on kaukana lomasta. Typerää! Onneksi (?) ensi viikolla alkaa kirjotukset ja sitten se on ohi! Jipii!!! Sit odotellessa revitään itsestä viimeiset voimavarat..

Joskus ennemminkin uomannu, että mulla on jotain samannimisiä ystäviä, kavereita tai jonkinlaisia tuttuja. Nyt vaan alkanu tuntua, että aika paljon samaa ja hajonta eri nimien ja varsinkin alkukirjainten suhteen aika pientä.

Eli siis pientä listaa...ja tässä on nyt vaan tyttöjä....

T: yht. 3kpl
*Tiina: 3 kpl (tai no varsinaisesti 2, ydellä nimen loppuosa) + ala-asteella ja jpa päiväkodisa ollut, mutta ei enää tunneta.

S: yht. 7 kpl
Sara: 2 kpl, vaikka toisen kanssa nykyän vähemmän yhteyksissä
Sari: näitä on vain yksi :)
Satu: yksi näitäkin :)
Sanna: 3 kpl varmaankin, lähinnä kavereit ja nettituttuja

H: yht. 4kpl
Hanna: 4 kpl, lähinnä nettituttuja ja yksi kielikurssikaveri jonka yhteistiedot ikävä kyllä kadonneet

Sitten on yksittäisiä kirjaimista M, K, E, joista yhdellä melkein sama toinen nimi kuin mulla (Marja - Maria)-, yksi samanniminen kuin äiti (Kirsi) ja yksi samanniminen kuin pikkusisko (Elina)

Sitten on vielä sellasiakin, joiden kanssa sen verran vaan tuttuja, etten niitä tähän laita, mutta suurinman osan niidenkin nimistä lukeutuu edellä luetelluihin kirjamiin.

Ja ei tämä etunimen alkukirjain tilastointi tähän lopu
Aloin miettiä kaikkia ihastuksiani vuosien varrelta. Kaikkia on varmastikaan muista, mutta todennäköisesti ne on sitten oleet sen verran lyhytaikaisia juttuja, että niillä ei ole olennaiesti väliä ja jakautuvat luultavasti suurilta osin seuraavan listan mukaisesti:

Noin 70 %:sti iastusten nimet on alkaneet kirjaimilla L tai J, jälkimmäistä enemmän.
Se loput 30% on kyllä aika sekalaista, mutta niistäkin korkeintaan 1/3 nimi alkaa samalla kirjaimella kuin tyttöpuolisilla kavereilla.

Mutta nyt päästään siihen varsinaiseen, eli analysointiin ja mahdolliseen ylitulkintaan. Eli onko jokin yliluonnollinen voima joka vaikuttaa ystävien, kavereiden ja tuttavien valintaan, vai valitseeko ihminen itse alitajuisesti. Siis joskus tiedämme etukäteen, joskus vasta myöhemmin, sellaisten ihmisten nimen, joiden kanssa tutustumme. Entäs sitten iastuksen ja seurustelukumppanit? Tämän listauksen ja analysoinnin perusteella 70 %:n todennäköisyydellä mun tulevan miehen nimi alkaa kirjaimilla J tai L. Eli nyt sitten vaan tutustutaan miehiin, joiden nimi alkaa kyseisillä nimikirjaimilla?

Toisaalta voi olla, että olen jotenkin yksittäistapaus, eli ekä yleensä kavereiden nimet jakautuu tasaisemmin, vai olisiko joku muu huomannut samaa? Voisi tehdä hieman tutkintatyötä, josko tällaista olisi jo joku (hullu :)) tutkinut tai sitten täytyy alaka itse tutkimaan. :D

Täänään oli sittten YO-kirjoitusten ensimmäinen osa, äidinkielen tekstitaidon koe.

Ei himputti. Ärsyttää. Aluksi tuntu, että jotain saa väännettyä, ja sainkin tehtyä tarvittavat kolme tehtävää. Salista lähtiessä tuntu, että tuli ihan hyviä vastauksia. Muta nyt kun lukee abitreenien keskustelupalstalla miten muut on tulkinnu, niin alkaa todella pelottaa. Pelottaa, etä meni maikset jopa M:ään, jonka piti olla varma ja preliminäärin perusteella olisin voinu kirjottaa jopa E:n. Mutta ei, tadan joutua eittämään niille hyvästi.

YTL on paha, ilkee, tyhmä. Kysymykset oli kuitenkin turhan monitulkintaiia. Arvosanat varmaan heittelee päin ties mitä ja ensi syksynä on ennätyksellinen määrä uusijoita. Että terveisiä vaan YTL:lle!

Olipa taas vaihteeksi hauska viikonloppu. :)

Perjantaina vain kolme tuntii koulua, sitten illalla Antti Tuiskun keikalle. Hyvä keikka, ihuna Antti :) Ja olihan se kiva kun sai höpötellä ja purkaa angstejaan enemmän ja vähemmän rasittavia ihmisiä kohtaan :)

Lauantaina sain siivouspuuskan ja siivosin huoneeni oikein kunnolla - ja oikun on mukavaa kun on taas siisti huone. Illalla sitten leffaan katsomaan leffaa, joka VIHDOIN tuli tännekin. Marie Antoinette. Oli kyllä hyvä leffa. Osuva naispäähenkilövalinta, sopi mielestäni erittäin hyvin rooliin. Ja leffa sai taas kiinnostumaan historiasta, että mitenkäs tuo juttu nyt taas menikään.

Sunnuntaina sitten oli serkun 3-vuotissynttärit. Oli se aika sulonen :) Ja syliin tahtoi koko ajan, harmittaa hiukan kun en ole ehtiny käydä katsomassa tätä neitiä ja pikkusiskoaan, joka on kummityttönikin.

Toki ehdin sitten tehdä hieman sitäkin mitä oli tarkoitus, eli koulujuttuja, erityisesti matikkaa. Huomenna kun on preliminäärikoe ja vielä pitäisi paaljonon kerrata, että olisi enemmän vaihtoehtoja mitä laskuja laskee. Mutta onneksi ylppäreihin on vielä aikaa, ehtii laskea vielä paljon. :D

Miten voikaan mielipiteet koulusta näin muuttuu? Justiinsa ei yhtään innostanut, nyt joku ihme puhtivaihe päällä. Tai no ei kyllä oikeen ruottin tai varsinkaan englannin suhteen, mutta matikka -ulallaa! Vitsit meil on kiva matikanuokka ku on paripöydät.. Opettajakaan ei kyllä sanonut mitään vaikka höpötettiin ihan hulluna koko kaksoistunti, kerran sano, että olkaas tytöt hiljaa, mutta ei tarkottanutkaan meitä. :) Mutta ehkä se ajattelee, että me edes lasketaan han hulluna. .Niinku oikeeti. Molemmat tehny yli 90 jo käydyistä asioita ja mennään peräti yksi asia edelläkin. Ja ku ylppäritkin kun on tulossa niin pitäähän sitä nyt laskee :)


Sitä vaan ollaan harmiteltu, että miksi opiskeluinnostus iskee vasta viimeisillä metreillä? Vaika toisaalta hyvä, että edes nyt eikä kaden kuukauden päästä kun on oikeesti myöhästä vaikuttaa lukion numeroihin, ylppäreistä puhumattakaan. Toivotaan vaan että puhti kestää koko kirjotuskauden ajan :)