Sinä, minä sekä nalle, saman peiton alle, yhdessä tahdottiin
Me tehtiin kotikylään koti ja me ihmeteltiin, rahat riitti tuskin laskuihin
Se oli pakkodieetti, vatsa varmaan mietti, kun reikä tuli taskuihin
Voi, voi, voi, voi tätä elämisen taksaa,
kun rahapula ravistelee kotikylän raksaa
ja kolikoita kourassaan
saa mennä ruokalaskun maksamaan.
Hymy herkässä on
ja perkele on täyte sanavaraston.
Me sitä ulkomaille muuttoakin tuumailtiin ja passikuvat hankittiin
Mutta täyttyi lasin pinta, kun kuultiin matkan hinta, me tyydyttiin Helsinkiin
Ja sinä menit Valiolle pakkaamaan, minä raksalle naulaamaan
Silloin sitä kiitti, kun rahat jopa riitti vuokrakämpän hankintaan
Voi, voi, voi, voi sitä elämisen juhlaa,
kun rahaa on niin paljon, ettei tiedä mihin tuhlaa
ja sätkätopan puolikkaan
voi päästää vaikka kuivamaan.
Sivuseikka kai on,
jos omaa naulapojan loppututkinnon.
Nyt me kaksiossa aamun asti valvotaan ja kynttilöitä poltetaan
Ei ole enää töitä, saa valvoa kai öitä ja elää päivän kerrallaan
Ja me loma-Mossen verotarra unohdetaan, me bussikortti hankitaan
Ja kelalapun täyttö on sekin voimannäyttö, jotain sillä punnitaan
Voi, voi, voi, voi tätä elämisen hintaa,
tässä sitä raaputellaan raha-arvan pintaa
ja pikkuhiljaa toivutaan,
ehkä kaikki onkin kohdallaan.
Voi, voi, voi, voi tätä elämisen taksaa,
kohta sitä mennään kohti kotikylän raksaa
ja pikkuhiljaa toivutaan,
ehkä kaikki onkin kohdallaan.
Hymy herkässä on
ja perkele on täyte sanavaraston.
