jaahas.. johan sitä taas hetken oli mulla hyvä olla.. Välillä olen yöllä herännyt siihen tunteeseen että rakas poikamme on sylissäni nukkumassa.. näen hänen kasvonsa vielä hetken heräämisen jälkeen..Sitten iskee tyhjä tunne sydämeen sattuu..
Tänään aloin miettiä että oikeasti se oli niin lähellä niin lähellä että saamme perheeseen pienen vauvan... puolitoista kuukautta olisi ollut laskettuun aikaan... vain puolitoista kuukautta..
Kyyneleet valuu poskiani pitkin.. vieläkään en ymmärrä miksi näin kävi..
äidin ja isän on ikävä sinua rakas Viljami... Me kyllä vielä näemme joskus..