IRC-Galleria

hiidenkirnu

hiidenkirnu

"Mikä mieletön rähinä se korvessa pauhaa?" pakana huutaa saunassa vaatien rauhaa

Heorot - RagnarökMaanantai 02.01.2012 22:57

Heimdall ikuisuuden vahti kotia jumalten
Asgardian portteja väsymättä puolusti

Määrättiin jumalten maata vahtimaan jättien varalta
Ja viimeisen taistelun koettaessa muita varoittaa

Gjallar silloin soisi muut jumalat herättäisi
Taisteluun viimeiseen jätti joukkoa vastaan

Silloin myös kuolleet nousee vastaamaan
Kutsuun torven jota Heimdall puhaltaa

“Einherjerit marssivat nyt kohti kunnian kenttää
Ilman toivoa voitostaan pahaa vastaan kerran vielä
Käyvät urheaan taistoon lopulliseen kuolemaansa matkaavat
Mutta kunnial mies viimein lähtee ilman pelkurin mainetta”

Nyt Vigrid verellä punaiseksi värjäytyy
Valhallan sotureilla pyhittyy tämä kenttä kunnian

Jätit, Jumalat ja soturit toisensa tappavat
Ei ketään eloon jää Ragnarökin jäljiltä

Surtur tulellaan maailman puuta pyyhkäisee
Saaden sen vajoamaan ikuiseen mereen

Yggrasilin mukana koko maailma luhistuu
Jättäen jäljelle vain Ginnungagadin ikuisen...

Metsatöll - KüüMaanantai 26.12.2011 21:50

Raba tumma turma
tarmu tundja
Vadrakate vilu
vaikiv varju

Punaharja pärga
Sinisoosiugu
Tuletaiu tooja
Loolindu

Küükivi kulda
Arbuja adu
Hõbehelme hoidja
Silmasäädja

Küdikivi kandja
Siusilma
Laanelehe lapsi
Madumeeli

Vii vette verda
Kanna kalda kahja
Soosilma jätku
rabavette rammu

Ale, aima aega
Kodu, kuula kaimu
Nurme, nõua niitu

Sookirja sinine
maakirja punane
kuukirja kullane
küü.

Månegarm - NattväsenMaanantai 19.12.2011 15:44

Lommens sorgsna rop, dör stilla ut.
Rimfaxes fradga faller, på Nerthus svala hy.
Nattsvart, frustande, skrider han fram.

Svaga glimrande ljus, från bergens vrår.
Dimmfolket samlas, över äng och myr.
Trädens skuggor vaknar, i nattligt sken.

Ur högarnas fuktiga djup, under himlens blick.
Till vargars ekande yl, träder klarhet fram.
Ur nattens källa, strömmar de åter fram.

Nattväsen, urväsen från skogarnas djup.
Gråbens vandring i korpögas blick.
Nattväsen, skuggväsen från jordens djup.
Nattens eviga urkraftÂ…

Nattväsen, urväsen från himlens djup.
Stjärnklädda skepnader sveper ned.
Nattväsen, skuggväsen från havets djup.
Drivna av evig hungerÂ…

Nattväsen, urväsen från bergets hall.
Stenars skimmer i dimmornas land.
Nattväsen, skuggväsen drar snart stilla hän.
Vid Dellings svallande skenÂ…

Solgrav - NoitakansaTiistai 13.12.2011 18:48

Tie
maan povesta tie, taivasta vasten tie
Vie
valtasanoja vie, myrrysten tie mailmasta

Nousevasta taiasta kutsuvat
Kyyt vihan yöhön kasvavat
Naulittuna käärmevyöhön maa
viimein rankansa kumartaa

Kohti noitaa, käärmeen kantajaa!

Tuo turman tullessaan
pohjoiseen viekas valta
Polttaa kylät, polttaa
Petosten tuli palaa

Käy pimeään maahan
uhmaamaan arvaamatta
vaaraa, yön vaaraa
noitaluomaa, kiroamaa

Nostavi noitakansa, Kalevan kansa pohjoinen
maansuonet mahdillansa, luiset kivet luvuillansa
lauluilla loitsujen

Nostavi noitakansa, Kalevan kansa pohjoinen
tulimyrskyt tahdollansa, jäiset viimat vimmallansa
voimalla kyyvöiden

Nouset huurrepeto nouset
nielet kyymyrkyt nielet
kielet kuurasta kielet
nuolet sanoista nuolet
mielet noidan mielet
syljet taian syljet
ylle ihmisten ylle
ylle ihmissaastan ylle!

Pannut noitakansa, pakottanut kansa pohjoinen
väärävalat valheinensa, vihamiehet verkkoinensa
suohon ylpeyden

Nostanut noitakansa, kostanut kansa pohjoinen
puolustanut kunniaansa, vapauttanut villin maansa
Vuoksi petoksen uhrien

Maan syvä hengittää
hankeen kuolleiden kuuraverta
Verikostossa vuodatettu
Nielee kuolleiden kuuraverta
Veripuita kasvattaa
Käärmeessä myrkky kiertää
Maan povessa viha
Noidankierto
Ikuinen tie

Tenhi - hallavedetMaanantai 05.12.2011 15:06

Kuun katseen helmyt ylle käy
ja lyö itsensä levolle
Syvässä sylissä veden morsiamen
uinuu menneen sielu

Yksin nousee halla seisovista joista
ja soittaa huurteista huiluaan

Kuun katseen kohdatessa
halla nousee tanssimaan
Nämä vedet eivät hopeaa heijasta
vain taivas tähtyeitä huokaa

Yön hämärtäjä, päivän himmentäjä
matkaa taivaalla
Hiljainen hetki unenvirran luona
mieli pilvissä käy

Yksin nousee halla seisovista joista
ja soittaa huurteista huiluaan

Dimmu Borgir - GatewaysMaanantai 28.11.2011 18:13

The core principle of freedom
Is the only notion to obey
This door will allow evolution of sins
Bringing new way
The rebirth is the year of completion
As we slowly awaken from slumber
As we slowly awaken from slumber

The men break this and the spirit ends
Gateways
While the gift is hard to get acclaimed
Gateways
No rules are restraints on our new planet
Gateways
While the ancient future is reclaimed
Gateways
No rules are restraints on our new planet
Gateways
While the ancient future is reclaimed
Gateways

Its all there for the eyes that can see
The blind ones will always suffer in secrecy
Praise the omen oh what lies submerged
Untouched within us

The core principle of freedom
Is the only notion to obey
This door will allow evolution of sins
Bringing new way
The rebirth is the year of completion
As we slowly awaken from slumber
Till we see the light that shines in darkness
The light that shines forever more
Forever more

Be the broken or the breaker
Be the giver or the undertaker
Unlock and open the door
Be the healer or the faker
The keys are in your hands
Realize you are your own sole creator
Of your own master plan
Be the broken or the breaker
Be the giver or the undertaker
Unlock and open the door
Be the healer or the faker
The keys are in your hands
Realize you are your own sole creator
Of your own master plan

Moonsorrow - JotunheimMaanantai 21.11.2011 18:51

Nuo valkoiset kentät tätä maata hallitsevat
Jään välkehtiessä hiljaa itkevät
Kaiken kuolevaisen ajat muistavat

Halki pohjoisen kirkas taivas siintää
Metsän huuruun saattaa kylmällä sateellaan
Tähdet taakseen kätkee, meren tuleen sytyttää
Ukkosellaan vuoriakin vavisuttaa
Päivät seisauttaen öisin raivoten

Kauan ovat pilvet kulkeneet
Rauhatta vetten päällä velloneet
Jos taivaankannen liekki nyt roudan sulattaa
Meitä vain riepottaa virta mukanaan

Nuo valkoiset kentät yötä häikäisevät
Hiljaiset jättiläiset jäästä ja kivestä

Maan kylmän kauniin saa tuuli hajottaa
Ja ikuinen virta lumena sataa
Lakeudet ainiaan vailla asujaa
Tahtoonsa jääkylmä tuuli maan kauniin taivuttaa

Kaukana viima pilviä ajaa
Kallioihin suruisat säkeensä kirjoittaa
Taivas eksyttää väsyneen vaeltajan
Jonka valkoinen tyhjyys lopulta maahan kaataa
Niin kiroavat jättiläiset jäästä ja kivestä
Ei tästä kukaan käy

Vaikka puut tuhkaksi palaisivat
Vaikka ranta karkaisi veden taa
Ei tätä maata voi ihminen omistaa

Mokoma - nujerra ihminenMaanantai 14.11.2011 17:23

hengitän raskaasti keho kavahtaa.
olen ennemmän kuin alasti en pelkää jumalaa.
lasken alas lehden riisun päältäni oraalin.
en tiedä onko näin paremmin aion kokea sen kuitenkin.
olen kantanut päälläni jotain painavaa.
tahdon tuntea luontoni ihmisyyteni nujertaa.


niin olen minä niinkun sinäkin.niin olen sitä mitä sinäkin.
olen joki joka padotaan.olen metsä joka poltetaan.
peto joka vangitaan rauta häkkiin suljetaan.
olen tila joka aidataan.liekki joka sammutetaan.
tahdon sisimpäni vapauttaa ihmisyyteni nujertaa.





eläin hiljenmallinen.
viimeinen jalan merellä.
ihmisyys vähemin kuin ihminen.
eläimellisyys tälläinen.
tahdon tilaa tunnistaa.
rajapiippuja koskettaa.
en yskiä vain kipinää.
vaan aion homehtua.
olen selkä vääränä kantanut painavaa.
aion jättää sen taakseni eläimeni tunnustaa.





olen joki,olen pato,olen metsä,olen palo olen tila,olen aita,olen peto,ovenrauta
tahdon sisimpäni vapauttaa (ihmisen nujertaa).tahdon ihmisen nujertaa.

Moonsorrow - 1065: AikaKeskiviikko 09.11.2011 17:11

Tääl' lakeuksilla Pohjolan he asustelivat,
Muuan pakanakansa lähes unhoon vaipunut.
Ne vimmaiset, jotka veljiänsä puolustivat,
He, joita kastettu ei aikonutkaan tunnustaa.

He valloittivat, ryöstelivät kunniaksensa
Ja etenivät voittoisasti perääntymättä.
Vaan samat aikeet toisella, heitä pahemmalla;
Vihollisen vanhan saarella saivat kohdata.

Koskaan eivät he uhkaa väistäneet,
Tarttuivat kirveisiinsä jumalten.
Vastus kuitenkin vahvistuneena
Päättänyt oli heidät musertaa.

Oli kääntyvä uusi sivu
Taistelussa ruttoa vastaan.
Eihän kunniaa voi saavuttaa
Jos jättää kokematta kuoleman.

...jäätyi verensä hankeen.

Valtakautensa lepää nyt pohjassa -
Ylväs liekki sammui, vaan silti
Voittaja saa häpeää kantaa:
He hukuttivat myös kunnian.

Nyt valtaistuimella istuu väärä kuningas,
Nälkäisten petojen kaitsija, peto itsekin.
Vaan alistettu kansa tuo ei koskaan katoa;
Voi menneisyyteen itseämme emme unhoittaa.

On aika pysähtynyt.

Korpiklaani - KipumyllyMaanantai 31.10.2011 21:14

Hennon neion kova koura
myllyn kampee kangistavi,
kalveen immen hauras katse
kivun kantaa maailmalle.

Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.

Vääryyksien vahva rasva
saapi kivun voitimeksi.
Jauho säryn siemenistä,
satosesta kyisen pellon.

Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.

Paha veri maitoseksi,
tytön itku mausteheksi,
sitä musta hiiva nostaa,
hönkä hurja turvottavi.

Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.

Kun on kipu valmistunu,
särky, ähky kirvottunu,
kipumylly jo uutta jauhaa,
uuen turman jytkyttävi.

Jauhaa mylly murhesia,
tuottaa tuskan taikinata.
Jauhaa mylly murhesia,
nostattavi vahinkoja.