Rakkauden värillä, kaikki mä väritän,
tähän oon ryhtyny, kyl mä sen käsitän.
Suhde on korttitalo jota mä vaan rakennan,
rakennan ain uudestaan, kyhään aina parempaa.
Se ei koskaan kaadu, kun petä ei meist kumpikaan,
välil tuntuu etten kestäis olla eros tuntiikaan,
se hetki kun kahdestaan tääl kuljetaan,
kaikki esteet matkalta yhdessä pois suljetaan.
Jep, no kyl tää alkaa meneen rutiinist,
sun kaa joka paikkaan, sisälle sun uniiski.
Käsi kädes mihin sitten aina mennäänkin,
piirrän sormel sydämiä pitkin selkääsi.
Välil pitää nipistää et tajuu kaikki täysil,
huomaan että totta se on, aina siinä käy niin.
Pety en mä koskaan, turhaan mitään kierellä,
rakastan sua, voin vaik sanoo joka kielellä.
