IRC-Galleria

Hah.

Tappelin mutsin kanssa eilen puhelimessa, kuten aina, joka johti siihen, että en saanut unta. Päädyin ottamaan unilääkkeitä kolmelta yöllä ja nukuin, ylläri ylläri, kolmeen päivällä... ei silleen että vaatisin 12 tunnin yöunet tai mitään...

Heräsin aamupäivällä Annen tekstiviestiin ja lupauduin menemään töihin sen seuraks muutamaks tunniksi. Kun lopulta oikeasti heräsin, pistin viestiä ja kysäsin että oliko näin - mulla tunnetusti menee usein unimaailma ja todellisuus hieman sekaisin.

Loistavana esimerkkinä toimii nuorimman pikkusiskon syntymä. Kävelin keittiöön naureskellen ja sanoin isälle että 'hei, hassu juttu, näin sellasta unta että kävit sanomassa et mulle on syntyny sisko!' - iskä tuijotti mua hetken ja sanoi, 'niin, no itse asiassa kävinkin. Tossa muutama tunti sitten.'

... Joten. Ikinä ei kannata luulla puhuvansa täysjärkiselle Iinalle, jos se on vasta herännyt tai heräämässä. Se ei tiedä mistään mitään ja kadottaa vanhingossa tekstiviestitkin kun ei tajua mitä painelee.

Mutta joo. Nyt tairan valmistautua sinne töihin lähtöön. Onneks ei tarvii mennä tekemään mitään fiksua :D Huomenna vasta. Ja sitten kahden päivän loman. Luksusta.

Kaikista ärsyttävintä on, kun ei tiedä itsekään mitä haluaa.

EVE 6: INSIDE OUT

I would swallow my pride,
I would choke on the rhines,
but the lack thereof would leave me empty inside.
I would swallow my doubt, turn it inside out,
find nothing but faith in nothing.
Wanna put my tender heart in a blender,
watch it spin round to a beautiful oblivion.
Rendezvous, and I'm through with you.

I burn, burn like a wicker cabinet.
Chalk white and oh - so - frail.
I see our time has gotten stale.
The tick - tock of the clock is painful, all sane and logical.
I wanna tear it off the wall.
I hear words and clips and phrases,
I think sick like ginger ale.
My stomach turns and I exhale...

I would swallow my pride,
I would choke on the rhines,
but the lack thereof would leave me empty inside.
I would swallow my doubt, turn it inside out,
find nothing but faith in nothing.
Wanna put my tender heart in a blender,
watch it spin round to a beautiful oblivion.
Rendezvous, and I'm through with you.

So Cal is where my mind states,
but it's not my state of mind.
I'm not as ugly sad as you.
Or am I origami, folded up and just pretend.
Demented as the motives in your head...

I would swallow my pride,
I would choke on the rhines,
but the lack thereof would leave me empty inside.
I would swallow my doubt, turn it inside out,
find nothing but faith in nothing.
Wanna put my tender heart in a blender,
watch it spin round to a beautiful oblivion.
Rendezvous, and I'm through with you.

I alone am the one you don't know you need,
take heed, feed your ego.
Make me blind when your eyes close,
sink when you get close, tie me to the bedpost.
I alone am the one you don't know you need,
you don't know you need me.
Make me blind when your eyes close, tie me to the bedpost...

01 EVE 6 :: think twice
02 DISTURBED :: i'm alive
03 EVE 6 :: inside out
04 A PERFECT CIRCLE :: judith
05 CELLDWELLER :: switchback
06 LAURI TÄHKÄ & ELONKERJUU :: pauhaava sydän
07 SALIVA :: black sheep
08 NANCY SINATRA :: these boots are made for walking
09 SCREECHING WEASEL :: cool kids
10 3 DOORS DOWN :: kryptonite

Oon tullut siihen yksinkertaiseen tulokseen, että joillakin ei ole elämää. Ja joillain ihan liikaa. Mikä sinänsä ei haittaa mua ollenkaan - mutta se mua haittaa, että ihmiset joilla niin sanotusti on jonkinsortin villi elämä menossa jaksaa valittaa niille, joilla ei (kyseisten ihmisten mielestä) ole ja se saa sut aina tuntemaan olosi hyvin mitättömäksi ja varsinkin turhaksi. Hyvin turhaksi.

Siitä mä en pidä.

Mulla on hei sentään työpaikka... jossa mä viihdyn. Vähän liikaakin, jopa.

Ja oma kämppä - joskin hyvin pieni. Mutta kämppä silti! Sattuneesta syystä en kauheasti hingu iltaa viettämään tänne Joutsan ah, niin kovin kiireiseen yöelämään. Olen aivan täynnä näitä samoja vanhoja iskurepliikkejä ja tonnikala/lohileipiä ja mitälie. Ei jaksa.

Göögö. Pitäsköhän oikeesti taas mennä leikkauttaan kutrit kuntoon. Nyt tarvii piristystä. Pahasti.

Tänäänkin menee taas kahdeksaan töissä joten en tiiä miten käy meikäläisen kaupankäynnin... ruoka olis jees... ja sitä paitsi, eilenkin löysin kotiin vasta yhden maissa yöllä... kuten perjantainakin. Jos tää ei oo elämää niin mikä on? *virnistää*

Kello on varttia yli neljä... aamulla. Kato perkele. Sormet jäässä. Taisin saada haavan jalkaan mut se on niin hemmetin puutunut ettei tiedä. Pitäs varmaan katsoa. Ankka! Heh. Kyllä lapset osaa olla mahtavia, oikeesti. Aikuisten oikeesti? Joo, aikuisten oikeesti. (jota yleensä seuraa: nyt lusikoit sitä ruokaa suuhun tai sitten meet pois pöydästä, kuuletko?! oikeesti! aikuisten oikeesti!)

Tulin tunti sitten kotiin. Muutama lasillinen viiniä plus siideri saa noinkin lyhyen kotimatkan tuntumaan aika jännältä kokemukselta. Tällä kertaa ei istunu eskimoita naapurin pihassa - sain sydänkohtauksen eilen. Sillon meinaan istui, liikkumatta. Melkein odotin et nytkin olis istunut - yötupakka voi olla rutiini, mistä mä sen tietäsin?

Suoraan töistä työkaverin kämpille. Toistan, miten niin työ on elämä?

Piti mennä tunti sitten nukkumaan. Meninkin, mutta se viini pisti levottomaksi. Päädyin tänne. Olen vieläkin täällä. Aivot, miten ne toimii?

Suunnitelma ja toteutus, ne ei koskaan täsmää. Miksei? Ei mun vika, ei todd.

Seesa. MWUAHAHAHAHA. Joo. Anyway.

Joudun mutsille kahdeksi viikoksi, Tilkkistä vahtimaan. Mä en saa tarpeeksi palkkaa, oikeesti.

*Aikuisten* oikeesti.

Ai miten niin työ = elämä?

Jos mä nyt vietän päivässä enemmän tunteja työpaikalla kuin kotona niin mitä se muka kertoo musta? Paskan marjat, ei yhtään mitään.

Carmen Gray soi päässä. Aika sympaattista.

... ankka.

Tänään - eilen - ei ollu hyvä päivä. Tai siis oli, mut... ei. Hullu päivä. Googoo.

Ei kannattas tulla kotiin vasta kolmelta aamuyöllä kun on työpäivä edessä (ja takana). Tai sit oikeastaan... kannattaa. Ainakin voi leikkiä, että mulla on elämä.

Selvästi viiniryypälehöyryissä. Tai sit ne keskiviikon siiderit vaikuttaa vieläkin.

Sympaattista. Kaikki on isosuisten kerubien syytä.

Ei, älä edes yritä ymmärtää, ethän?

Pitäs pakata. Tai siis, piti pakata. Olen huomenna -siis tänään- lähdössä faijalle Kaisua katsomaan ja hakemaan uuden läppärini (wohooooo! *shake your booty*). Oli tarkotus tiskata tänään. Niin, ja, pakata... mutta lookie, lookie.

Still here.

Unohduin koneelle. Jotenkin vaan... unohduin. No joo... Ryro vei huomion, mwuahahahahahah. Grr, whatever. Eh, mikä muu on uutta?

Miks helvetissä talvi on jo tulossa? Tai siis, TULI jo. GRRR!

Nyt meen nukkuun. Oikeesti. Sit pitää kai huomenna pakata ihan helvetin nopeasti... no jaa, se on vaan yks viikonloppu. Kuinka paljon kamaa mä muka oikein tarviin mukaan.

TÄÄÄÄH?

Joo...

When all is said and done
And dead does he love you
The way that I do
Breathing in lightning
Tonight's for fighting
I feel the hurt so physical

Think twice before you touch my girl
Come around I'll let you feel the burn
Think twice before you touch my girl
Come around come around no more
Think twice before you touch my girl
Come around I'll let you feel the burn
Think twice before you touch my girl
Come around no more

She spreads her love
She burns me up
I can't let go
I can't get out
I've said enough
Enough by now
I can't let go
I can't get out

Wait till the day you finally see
I've been here waiting patiently
Crossing my fingers and my t's
She cried on my shoulder begging please

Think twice before you touch my girl
Come around I'll let you feel the burn
Think twice before you touch my girl
Come around come around no more
Think twice before you touch my girl
Come around I'll let you feel the burn
Think twice before you touch my girl
Come around no more

She spreads her love
She burns me up
I can't let go
I can't get out
I've said enough
Enough by now
I can't let go
I can't get out

What is it you really want
I'm tired of asking
You're gone I'm wasted

When I showed up and he was there
I tried my best to grin and bear
And took the stairs but didn't stop at the street
And as we speak I'm going down

Harvinaisen vittumainen viikonloppu ja samalla radalla jatketaa.

Kone jumittaa ja kiukkuilee minkä kerkiää, lapset oli ihan järkyttävän pahalla tuulella (jotenkin en nauti kun kakara käy hampailla ranteeseen kiinni, ya noe?) ja muutenkin taas kaatuu kylmää vettä niskaan kuin saatana saavista.

On se vaan mukavaa.