IRC-Galleria

Help, I have done it again
I have been here many times before
Hurt myself again today
And, the worst part is there's no-one else to blame


Be my friend
Hold me, wrap me up
Unfold me
I am small
I'm needy
Warm me up
And breathe me


Ouch I have lost myself again
Lost myself and I am nowhere to be found,
Yeah I think that I might break
I've lost myself again and I feel unsafe


Be my friend
Hold me, wrap me up
Unfold me
I am small
I'm needy
Warm me up
And breathe me


Be my friend
Hold me, wrap me up
Unfold me
I am small
I'm needy
Warm me up
And breathe me

Olet niin epämääräinen
Sä osaat piilottaa juuri sen
minkä eniten tahtoisin
tietää vaikka se sattuiskin

Oletkohan sä onnellinen?
Vai tavan vuoksiko hymyillen
sanot asioiden olevan
hyvin ainakin sun puolelta

Jos sä teet sen vaan siks ettei tarvis kohdata
tilannetta suoraan niin se on todella syvältä

Tuntee molemmat sen nahoissaan
Turhaa sun on säästää kumpaakaan
Jos ei nyt niin myöhemmin
mut siihen asti vaivaa tää kuitenkin
Liiba-laabaa täydeltä laidalta

Pahat sanat voi torjua
mut ei mitenkään sellaisia
jotka syystä tai toisesta
jäävät aina sanomatta

Mut ne siltikin vaikuttaa
enemmän kuin me uskotaan
Sisäsyntyistä tahtoa
ei voi itseltään piilottaa

Salaisuuksista tällaisissa asioissa
ei perinteisesti seuraa kuin pahaa kaikille

Tuntee molemmat sen nahoissaan
Turhaa sun on säästää kumpaakaan
Jos ei nyt niin myöhemmin
mut siihen asti vaivaa tää kuitenkin
Liiba-laabaa täydeltä laidalta

OLETKO:

Istunut poliisiautossa ?
- olen

Tullut umpikännissä kotiin aamulla ?
- muutaman kerran

Suudellut jotakuta hetken mielijohteesta ?
- ai siis jotain "puolituttua"? -en.

Nukkunut samassa sängyssä monta vuotta itseäsi vanhemman vastakkaisen sukupuolen henkilön kanssa ?
- mikä on monta vuotta? olen.

Kontannut koulun lattialla ?
- en

Poiminut sieniä ?
- en

Juossut todella henkesi edestä ?
- olen! se oli todella pelottava tilanne.

Murtautunut autoon ?
- omaani

Pussannut serkkuasi ?
- olen

Kaatunut kenkien takia ?
- hyvin on vedetty lipat liukkaalla

Polskutellut Serenassa ?
- olen, oli kivaa. hiukset vain kärsi!

Stripannut ?
- tavallaan

Uinut vaatteet päällä ?
- monestikin

Laulanut mikrofoniin ?
- olen

Piilotellut jotakuta jätkää?
- olen! se oli hassua että aikuiset ihmiset sillälailla piilottelee :D

Kokeillut nuuskaa ?
- olen

Oksentanut ihmisen päälle ?
- useimmin itseni

Purrut kissaa, kun se on purrut sinua ?
- en ole kun ei oe kissa purrut minua

Haukkunut koiralle ?
- olen

Mennyt viemään roskia ja heittänyt roskasäiliöön vahingossa roskapussin sijaan oman laukkusi?
- näin on käynyt

Ollut jonkun muijan kanssa saunassa ?
- kysy vain kuinka monesti!

Kaatunut mopolla ?
- en kaatunut, ajoin vain seinään

Heilunut jossakin alusvaatteillasi ?
- olen

Liukastunut banaanin kuoreen ?
- en. näin sattuu vain elokuvissa. tai tosi paskasessa kämpässä jossa on banaaninkuoria lattialla

Pessyt ikkunoita ?
- olen.

Ollut ambulanssissa ?
- olen

Kummat on söpömpiä blondit vai tummat?
- tummat?

Pitääkö ihastuksesi/rakkaasi olla pidempi vai lyhyempi kuin sinä?
- minua lyhyempi olisi jo naurettavan lyhyt mieheksi

Inhoatko ketään tällä hetkellä?
- inhoan

Rakastatko ketään juuri nyt?
- rakastan

Rakastetaanko sinua tällä hetkellä?
- rakastetaan

Ikävöitkö ketään ?
- ikävöin

Ketä? (jos vastasit kyllä edelliseen)
- yhtä vitun paskiaista

Oletko mustasukkainen?
- välillä liiankin

Paras ystäväsi?
- minulla on muutama hyvä ystävä

Mitä teet v.loppuisin?
- mitä milloinkin. en juuri mitään.

Oletko hyvä koulussa?
- voisin olla parempikin jos vain jaksaisin antaa kaikkeni

Lempiaineesi koulussa?
- emt

Mitä kouluaineita vihaat?
- jotain kirjanpitoa

Oletko koskaan rakastunut ensisilmäyksellä?
- on voinut käydä näin. se oli pinnallista.

Mitä mieltä olet kaukosuhteista?
- vaatii molemmilta aika paljon. luottamus ennenkaikkea.

Onko sinua koskaan petetty?
- on

Onko sinulla kuvia ii2?
- on kai ne ehkä vielä siellä?

Onko sinulla webkamera?
- ei

Kuinka pitkä olet?
- lyhyt

Mitä vihaat itsessäsi?
- pöNppistä ja jenkkiksiä. muutamia luonteenpiirteitäni.

Asuisitko mielellään maalla vai kaupungissa?
- isompana haluan asua maalla

Lempieläimesi?
- Koira

Lempinumerosi?
- enpä ole tullut ajatelleeksi

Onko sinulla yhtään sellaista salaisuutta mitä ei kukaan muu tiedä kun sinä?
- moniakin

Mitä harrastat?
- penkkiurheilua pääasiassa

Kuinka aikasin menet yleensä nukkumaan?
- aikaisin aamulla viime aikoina

Kirjoitatko runoja?
- en

Lempivärisi?
- riippuu fiiliksestä

Oletko matkustanut laivalla/minne?
- ruotsiin ja takaisin

Horoskooppisi?
- vesimies

Millainen luonne sinulla on?
- ahdistunut!

Millasista elokuvista tykkäät?
- draamoista ja komedioista enimmäkseen

Oletko koskaan liftannu?
- olen. heti eka auto otti kyytiin ja vei minne halusin. terveisiä vaan niille pojille!

Omistatko mitään kulkuneuvoo?
- auton

Onko puhelimessasi turhia numeroita?
- löytyy

Mitä kaikkea yleensä teet kun oot koneella?
- luen uutiset, etsin koiraa, mesetän, gallerioin, kuuntelen musiikkia

Onko sinulla meseä?
- on

Mitä ajattelet juuri nyt?
- että nukkumista vois kohta kokeilla

Paljonko kello on juuri nyt?
- 0014

Kuka soitti sinulle viimeksi?
- petra <3

Kummalla puolella sänkyä nukut yleensä?
- keskellä

Pihviä vai kanaa?
- kanapihviä!

Onko sinun koskaan pitänyt hypätä autosta ulos oksentamaan?
- on kyllä

Kumman jalan pistät housuista sisään ensimmäiseksi?
- oikean?

Suihku vai kylpy?
- kylpy

Mitä söit lounaaksi tänään?
- lounas jäi väliin, menin suoraan iltapalaan

Menisitkö mielummin telttailemaan vai viiden tähden hotelliin?
- riippuu missä tämä tapahtuisi ja kenen kanssa

Oletko ikinä ollut niin humalassa että sinut on jouduttu raahaamaan jonnekin?
- en

Oletko oksentanut koska olet juonut liikaa?
- se on kamalaa


SEKALAISIA

Kauanko olet yleensä suihkussa?
- väh. 10min

Miltä sinusta tuntuu juuri nyt?
- ressiahdistus

Oletko pitkä vai lyhyt?
- lyhyt

Kuunteletko nyt jotain kappaletta?
- en

Onko sydämesi koskaan särkynyt?
- on

Mitä kaikkia mahdollisia ääniä kuulet juuri nyt?
- tv:n, tietokoneen hurinan

Sano kolme tavaraa mitä näät sinun vasemmalla puolella?
- lamppu, kaiutin, verho

Millainen on syntymämerkkisi?
- ei minulla ole?

Pidätkö toisesta nimestäsi enemmän kuin etunimestäsi?
- ihan yhtä paljon

tällainen pieni tyttö
helposti häviää jos tuuli
tarttuu hiuksiin voi kauas lennähtää

pidä musta kii
älä päästä koskaan

tällainen pieni tyttö
helposti unohtuu kun ei
sanottua saakaan "älä mee"
ovi sulkeutuu

pidä musta kii
älä päästä koskaan

pidä musta kii
älä päästä koskaan

vihdoin suhun törmäsin
mä löysin sut, mä löysin sut
kauan sua odotin
sä löysit mut, sä löysit mut
olet totta vihdoinkin
nyt kun olet siinä jääthän vielä vähän

pidä musta kii
älä päästä koskaan

hullu lääkekuuri. näkö kait tässä lähtee. ja kuuloki välillä. kouristuksia ja pahoinvointia. jeah! näin mennään vielä muutama päivä. APUA!

Olen:viivi
Haluan: vastarakkautta
Minulla on: vagina!
Vihaan: vihaa
Pelkään: väkivaltaa
Kuuntelen: vähänkaikkea
Pohdin: villisti
Rakastan: vaivihkaa
Minä en ole: vihainen
Laulan: vessassa
Itken: välillä
En ole aina: vaikea
Eläin, jota muistutan: valas!

VASTAA OMAN NIMEN ALKUKIRJAIMELLA ALKAVALLA SANALLA (Ei oo muuten ihan
helppoa..)

hupsansaa. samoilla silmillä jo kolmatta päivää. unta mulle heti nyt! tai lääkärin jälkeen. pelottaa. eikä sitä ollenkaan helpota se, että mielikuvitus laukkaa.

kävin eilen kattomassa sooloilua, tykkäsin. haluan parisuhteen. minä!

taas meni tähän. ei tuu uni. ja huomenna (tai siis tänään) pitäs aamusta lähteä ouluun ajamaan.

vuosi vaihtui mukavasti :)
oli kivvaa, kiitos kaikille ihanille läsnäolijoille!

nyt tämä täytyy tehdä. huomenna on jo myöhäistä. päätin sen, että lopetan turhan ajattelun kun vuosi vaihtuu. ei se kerta kaikkiaan sovi mulle. asioitten vatvominen ja turha kelaaminen. miksi ihmisen pittää takertua eleisiin, ilmeisiin, tekoihin ja sanoihin joskus niin tarkasti että ne jäävät kummittelemaan alitajuntaan ja puskevat iltaisin mieleen, niin että nukku-matti jättää usein saapumatta tai saapuu vasta aamuvarhaisella. mä olin jo kolme tuntia sitten tässä makoilemassa ja liftaamassa nukku-matin kyytiin, mutta niin ne ajatukset taas puskee päälle ja hankala kai tässä on mittään muuta ku pyöriä. piti ihan hiippailla ylös ja hakemaan tämä tainnutus masiina tähän viereen että stana, minähän aion nukkua vielä tänä yönä!
ihmismieli on niin ihmeellinen juttu. jos joku sanoo, että miehiä on vaikea ymmärtää niin uskaltaisin sanoa, että ei me naisetkaan helposti ymmärrettäviä olla. tai minä ainakaan. minulla on paha taipumus kiinnittää huomiota mitä ihmeellisimpiin asioihin muissa ihmisissä. sitten pohdiskella niitä itsekseni ja muodostaa jotain tiettyä kuvaa/käsitystä. hullua kun sitä joskus vaan tajuaa niin yllättäviä asioita ja uusia asioita ihmisissä, jotka luulee jo tuntevansa läpikotaisin. mutta se kait se tylsää ois jos ei oppis, aika tasapaksua ois nämä meiningit.
tämän yön, kuten lukuisat monet muut yötkin, minua on erityisesti mietityttänyt ihmisten pinnallisuus. myönnän olevani itsekin pinnallinen, mutta tiedän että minua pahempia yksilöitä ON olemassa! ajatellaanpa vaikka tilanne, että tapaat mahtavan komean uroksen jossain. hierot silmiä pariin otteeseen ennenkuin uskot silmiäsi. aivan täydelliset hiukset, kulmakarvat, silmät, hymy, kroppa, vaatetus, kengät.. eih! ei tuollaisia kenkiä. meni siihen. ei kai nyt noin kukaan voi oikeasti ajatella? että kengät olisi oikeasti miinusta. tai joku paita. tai hajakarva kulmakarvoissa. monesti kuulee sanottavan, että ensimmäisenä katsoo jossain kiinnostavassa ihmisessä kenkiä. eihän se voi pitää paikkaansa, tuskin sä kävelet kasvot maassa ja katselet kenkiä ja vasta kun näet "siistit" kengät, nostat katseesi? okei, aika mustavalkoista ajattelua.
mutta pointtini kuitenkin oli se, että tuntuu jokseenkin hullulta, että näet aina ihmisessä ensin ulkonäön, jonka perusteella teet joko aloitteen tai et. joku yltiö- hyvännäköinen ihminenhän voi olla ihan ääliö, mutta satuit vaan rakastumaan ensisilmäyksellä ulkonäköön, jonka rinnalla muut kalpenee. mutta se on väistämätöntä. siis että yleensä tutustut ensin toisen ihmisen ulkonäköön ennenkuin ihmisen persoonaan. ellette tapaa esimerkiksi netissä.
kauneus on katsojan silmässä.
tuosta pääseekin aika hyvin aasinsillan kautta seuraan mielen myllerrykseen: ihastumine/rakastuminen. ihastut johonki ja järkesi voittaa tunteet ihan 100-0, mutta vastakaikua ei kuulu. miksi sitä pitää jäädä niin järjettömästi murehtimaan? miksi sitä ajattelee aina yleensä ensimmäisenä että "mikä vika minussa on, miksen kiinnosta". miksei sitä voi ajatella järjellä ja huolettomasti että "ei väkisin, sinun häviö". että se nyt vaan ei tykkää minusta, antaa sen mennä. miksi pitää aina itsestä etsiä se vika. ei kaikkia vaan voi miellyttää. tai jos sinulla on jostain aikaisemmasta suhteesta huonoja kokemuksia, pelkäät niiden toistuvan myös seuraavassa. miksi vanhojen juttujen antaa olla esteenä? miksi ajatella että niin käy kuitenkin uudestaan? annat sen rajoittaa liikaa. mutta ehkä se on ihmisen tapa suojautua. kun voisikin vaan antaa mennä, ei kaikki todellakaan ole samanlaisia. itse olen huomannut valitettavan usein ihmisten toistavan samoja virheitä ja että hakemalla haetaan toisesta ärsyttäviä piirteitä jotta homma kusisi. tai sitten vaan yksinkertaisesti juostaan karkuun kun joku alkaa tuntua hyvältä. ei uskalleta hypätä mukaan, ottaa riskiä ja katsoa jos tämä oikeasti johtaisi johonkin. myöhemmin ehkä tajutaan ja kadutaan kun se juna on ehtinyt jo mennä. aika paljon ihminen suhteissaan kestää, tunteet myllertää järjen ja myöhemmin murehditaan. johonkin raja pitäisi kuitenki kaiken järjen mukaan vetää. itse olen vahvasti sitä mieltä, että pettäminen ja väkivalta olisivat minulle viimeinen pisara. siinä vaiheessa järjen pitää jo voittaa tunteet. "kohtele toista niinkuin haluaisit itseäsi kohdeltavan".
yksi asia on se ainainen "paskanjauhaminen ja juoruaminen". myönnän tämänkin, teen sitä itsekin, mutta en kokisi sitä kuitenkaan paskanjauhamisena. yleensä asiat ja ihmiset joista "puhun sujuvaa paskaa" ovat ihan aiheesta. siis asiaa. tuleehan sitä joskus "haukuttua" joitakin ihmisiä, mutta silti uskottelen kuitenkin itselleni, etten jauha paskaa, puhun tosiasioita, sellaisia mikä minua jossakin ihmisessä ärsyttää. jaan ne muiden kanssa. ja valitettavan usein en ole mielipiteissäni yksin. ei me silloinkaan jauheta paskaa, keskustellaan. juoruaminen on asia erikseen. siihenkin myönnän sortuvani, mikäli kuulen jotain mullistavaa. mutta ei minulla ole tarvetta kyttäillä tuolla ihmisiä ja juoruta jokaisen jokaista liikettä ja tekemistä. vittu, eläköön omaa elämäänsä, niin minäkin teen! ja kun itse olen niin monesti törmännyt minua koskeviin juoruihin, jotka ovat joko täysin perättömiä tai matkalla mutkistuneita. ennen annoin sellaisten vaikuttaa, mutta nykyään selviän olankohautuksella ja ajattelulla "paras että itse tietää miten asiat on, jauhakoon mitä tahtoo". siinähän hulluksi tulis jos lähtisi jokaista asiaa oikomaan ja kertomaan asian oikean laidan. et eläisi itsellesi.
iänkaikkinen "mitä kuuluu" mietityttänyt myös. mitä helvettiä sä vastaat sellaiseen kysymykseen ihmiselle, joka näkee sinut muutaman vuoden jälkeen ja sinä aikana on ehtinyt tapahtua paljon? kerrotko koko stoorin juurta jaksain, vai selviätkö pelkällä "ei mittään"? ei sekään ole vastaus. jotain aina kuuluu. entä jos joku läheisesi kysyy mitä sinulle kuuluu? kerrotko totuuden? minulla oli jokin aika sitten uuvuttava vaihe elämässäni, ja kun tapasin ystäviäni, tyydyin kuuntelemaan mitä heille kuuluu. "pinnalliset kuulumiset" kerroin, mutta harvemmin ihmiset oikeasti kertovat mitä heille kuuluu ja miten menee. aloin miettimään jo silloin, että meneekö kaikilla oikeasti niin paljon paremmin kuin minusta se silloin kuulosti, kun oma tilanne oli mikä oli. mutta tulin tulokseen ettet sinä oikeasti jokaiselle ihmiselle kerro, jos olet edellis viikolla havahtunut ajaessasi vastaantulevien kaistalla rekan tullessa vastaan että "antaa mennä" mutta kuitenkin oikaiset omalle kaistalle. ei sitä halua kaikkein läheisimpiäkään järkyttää omilla kuulumisillaan. jos vain kaikki tuntuu olevan paskaa, niin paras ehkä vain jatkaa kulissin rakentamista ja pysyä hiljaa. toisakseen, jos sinulla on oikeasti paljon (tai vähänkin) sellaisia mieltä ahdistavia asioita joita täytyy jotenkin jollekin purkaa, varsinkin jos ne asiat rajoittavat elämääsi jollain tapaa, on siihen olemassa ihan ammatti-ihmiset jotka kyllä kuuntelevat eivätkä tuomitse sinua. yleensä on helpompikin puhua "tuntemattomalle" ihmiselle, jolla ei ole sinuun tai sinun elämäsässi oleviin ihmisiin ja asioihin sen suurempaa tunnesidettä. silloin ne keskustelut ei mene yhdessä itkemiseksi ja murehtimiseksi. ammatti-ihmisen avulla alat näkeä asioita ihan uudessa valossa ja monesti löytää vastauksia ja selityksiä mieltä askarruttaviin asioihin ihan huomaamattaan. miten jokin asia voi jollain tapaa ehkä liittyä toiseen. eikä se ole todellakaan heikkoutta, jos turvautuu ammattiapuun. päinvastoin, vahvahan sinä olet jos myönnät itsellesi ettet pärjää ajatustesi kanssa itseksesi ja läheisille on vaikea puhua, uskallat hakea apua jostain muualta. nykyään kuitenkin apua on valitettavan vähän tarjolla juuri silloin kun sitä tarvitsee, pitää muistaa vaan pysyä jämynä ja vaatia sitä. naureskella saatan jos joku ajattelee että "olet hullu" jos kerrot käyväsi vaikka terapiassa tai syöväsi lääkkeitä. mutta se on niin yleistä tänä päivänä tässä suomen maassa ja juuri tuollaisen ajattelutavan vuoksi siitä ehkä harvemmin uskaltaa puhua ääneen. ellet halua vastaanottaa huolestuneita ihmisiä lähipiirissä jotka kokoajan varmistelevat sinun olevan kunnossa,mutta kuitenkin tunnet tarvetta puhua, vaadi apua.
mutta toisaalta, joskus voisi ottaa tavaksi (tai joksikin) ns. "suoranpuheiden illan". silloin saisi avautua muille heidän ärsyttävistä piirteistään ja tavoistaan ja itseä ahdistavista muista asioista. puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä. kerran parin ystävän kanssa kokeiltiin tuollaista ja jäi hyvä fiilis, tuli puhuttua asioista oikeilla nimillä ja kerrottua ja kuunneltua miten oikeasti menee. ei kaikkien elämä ole sitä iänikuista "ruusuilla tanssimista" vaikka niin antavat usein ymmärtää.
mikähän mua vielä ärsyttäisi ja mietityttäisi? eiköhän tuossa ollut jo tarpeeksi ja jos tulee vielä jotain jännää mieleen, jätän sen kalvamaan omaa mieltäni. en jaa sitä enää kenenkään kanssa.

toivottavasti en mieti asioita enää ensi vuonna liian paljon, vaan koitan elää "levollisesti". lopettaa turhan paskanjauhamisen ja pyrkiä kertomaan ihmisille asioista niiden oikeilla nimillä suoraan, ilman välikäsiä. en murehdi turhaan "epäilyttäviä" ilmeitä, eleitä, sanoja ja tekoja itsekseni. annan mennä jos siltä tuntuu. oikein hyvää uutta vuotta kaikille!