IRC-Galleria

iknowaino

iknowaino

sono la migliore

Blogi

- Vanhemmat »

Tut mir leid.Sunnuntai 28.10.2007 03:02

mun usko alkaa hiipua, se on hiipunut vähän kerralla jo pitkän aikaan enää minulla ei ole uskoa paljoa mihinkään enää jäljellä en tiedä enää mihi nvoisin uskoa mielen tekee mieli koko ajan itkeä mutta aina ei voi koska ei ole syytä. mutta kuitenkin yleensä päivittäin löytyy jokin ikävä syy miksi itkeä ja minulla on pari ihmistä joitten takia itkiä oikeastaan 2 jotka eivät ymmärrä tunteitani heitä kohtaan, miten paljon heitä rakastankaan<3 rakkauteni määrää ei voi ymmärtää. mutta koska olen luottanut niin moniin ihmisiin ja siten pettynyt pelkään että tässäki nkäy niin ja annin kohdalla niin on jo käynyt. aikaisemmin syksyllä selitin annille miten tärkeä hän on minulle ystävänä, en voi olla ilman häntä. silloin hän tuntui ymmärtävän tilanteen ja oli mukava minulle, mutta nykyään hän on välillä minulle niin mukava ja välillä tuntuu että hän toivoo että minua ei olisi olemassa. ja kun hän lähetti minulle kappaleen mistä hänelle tuli mieleen minä niin eilen kun kuuntelin sitä vaikka en ymmärtänytkään sanoja itkin, koska se oli annilta pieni osoitus että olin hänelle vähänkin tärkeä nykyään siitä ei voi olla niinkään varma. ;;<<3 sitten tämä toinen henkilö.. luulen että hän tietää tunteistani vaikka hänelle niitä en olekkaan kertonut. pe-la välisenä yönä selitin ja itkin hänestä siskolleni mikä on suuri ihme että siskolleni satuin jotain hänestä mainitsemaan saatikka itkeä hänestä hänen nähdensä, normaalisti olen itkenyt yksin hiljaa omassa huoneessani yöllä ja selittänyt itkemisestä väsyneenä suville jotain tai lähtenyt ulos kävelemään ja itkenyt siellä. en paljoakaan ole tekemisissä hänen kanssaan muta olen tuntenut hänet jo vuoden ja tykännyt hänestä koko ajan vaikka olenkin yrittänyt puolen vuoden ajan tyrehdyttää tunteitani kesällä se onnistuikin koska häntä en nähnyt kesällä mutta koulussa vähän ajan päästä en voinut peittää tunteitani pitempään vaan ne nousivat pintaan. ystäväni eivät ymmärrä minua mutta en sitä odotakkaan heiltä. aikaisemmin se olisi saattanut ollakkin mahdollista,, noin vuosi sitten. nykyään se on miltein mahdotonta. mutta eihän minulla olekkaan ystäviä enää, vain tuttuja tai kavereita mutta ei ystäviä. ja jos joku väittää välittävänsä minusta hän valehtelee, koska ei kukaan kenet minä tunnen oikeasti minusta pidä vaikka heitä suuresti arvostan ja rakastan.<3 haluan kiittää suvia, joka on jaksanut kuunnella aina kaikki huoleni jotka olen hänelle vuodattanut, mutta en silti sinua ystäväkseni laskea. sitten kiitän hennaa joka olet erittäin hyvä ja rakas kaverini arvostan ja rakastan sinua suuresti mutta jostain syystä tuntuu että et sinäkään välillä kylläkään kaverini haluaisi tai jaksaisi olla. kiitos annille kun edes vähän aikaa minua olet jaksanut ja toivoisin että et minua kuitenkaan unohtaisi koska välitän ja rakastan sinua kovasti<3 kiitän myös siskoani joka olet jaksanut minua koko ikäsi vaikka siltä se ei aina vaikuta, olet silti iso osa elämääni<3 ja viimeisenä mutta ei tietenkään vähäisinpänä kiitän jereä joka jaksoi olla yhtenä iltana minulle mukava ja ymmärtäväinen vaikka kerroin hänelle että olin halunnut tappaa hänet, mistä olen erittäin pahoillani :( mutta toivon että tämä paha oloni voisi lähteä pois joka on ollut minulla jo melkein puoli vuotta jonka aikana se on kasvanut kun vanhempani erosivat ja muutenkaan elämäni ei vain hymyillyt minulle samaan aikaan on uskon elämäni pienentynyt koko ajan ja toivoisin teiltä jotka olette uskossa tai vaikka ette olisikaan eihän sillä ole väliä että voisitte rukoilla puolestani, koska itse en siiehn kykene. olen liian paljon kohdellut kaltoin uskoani jonka takia en voi pyytää itselleni tapahtuvan mitään hyvää koska en ansaitse sitä. mutta toivon että te vositte sitä minulle toivoa ja ehkä joku päivä tämä kaikki paha on takana ja voin olla onnellinen . kiitos<3
- Vanhemmat »