Tänään on perjantai perjantai ja vielä kerran perjantai. Viikko on menny niin nopeesti ettei huamannukkaan. Huomen olis sit ne ukin 77-vuotis syndet. Pal oikeesti kiinnostaa ku justhan sitä siel oltiin isänpäivänä kahvilla. Joka juhlan takii pitäis käydä. Tekis mieli vetää kunnon lärvät. No eipä se kyl oo mikään mahdottomuus, kiva men kahvel launtaina viinalta haisten:) mummo tykkää hyvää.
Tänään on suthkoht onnistunu päivä mitä ny ukko mulle puhelimessa mesos ku pyysin sen takaajaks. sekin keskustelu päättäyi riitaan niinku moni moni muukin mun elämän aikana. Jos se olis vaan kännissä niinku se nykysin aina on ku sil soittaa niin olis jotenki pal helpompaa ku siihen jo penskana tottu ku siel viikonloppuja vietti. tai en voi sanoo et tottu, ei tommoseen ikinä totu et oma ukko juo itteeän hengiltä siis nyt ainakaan ku on viel se sydänvikakin pahana. No musta tulee ainakin varakas jossei jopa rikas kuse kuukahtaa (hyi ku rumasti sanottu omasta isästä) no mutta se on valitettava totuus ei se raha kyl kovin valittettavaa ole. Pitäis vaan olla ilonen et ukko on fiksuna tehny yli 30-vuotta töitä ja sijoittanut. Onnex oon ainoo lapsi ei tartee jakaa kenenkään kaa, eikä tartte myydä ukon omakotitaloa sen takia. Mä kyl olen sen verran itserakaskin et en tykkää jakamisesta. Antamisesta kylläkin mut se mitä annetaan onkin ihan eri asia sitten.
Työpäivää jäljellä huikeet kymmenen minsaa ja sit tää tytsi lähtee kauppaan ostaan ruokaa ja honkkariin hakee tekokynsii (taas vaihteeks) ihan ku ei olis jo oppinut ettei ne kuitenkaan pysy kovin kauaa. Mull alkaa oleen jo nälkäkin. grrr
Eiköhän tässä taas. Moors