Eilen illalla mua alko pommittaa yks entinen, rakkaus, ja vähänkö oli vaikeeta sanoo sille et ei.
et oon kihloissa jne... mut selvisinhän siitäkin... Aki<3 hymyili ja "mikään ei voi mennä vikaan" olo palasi taas. tänään neiti kiljukaula on annattanu oikeen kunnolla, ja jos melkein 1 vuotiaita ois lupa paiskia ni oisin varmaa jossain vaihees tehny sen.. onneks on aamulääke :) .
oikeesti aika pelottavaa et tulee edes tollasia mieleen. mut ohi meni sekin päähän pisto.
pisto olis silti paikallaan.
rauhottavaa perseeseen mulle ja tolle neidille.
myöhemmin, no elämä voittaa ku pienet unet ja ruuat saa... ja piristys ruiskeen, aki tuli vihdoin kotii kattomaan tätä ipanaansa...
saa tehä omia juttuja... kirjottelen myöhemmin lissää nyt pakko huudattaa SOADIA!!!!!!