Kassalla taas. Asiakas laittaa pikkurihkamaa liukuhihnalle ja pitelee parimetrisiä verhotankoja kädessään.
A: “Saaks sie otettuu nää viivakoorit tästä, ettei tarttis nostella tonne hihnalle???!”
M: “Kyllä se hoituu, tuo tähän vain.”
Asiakas pitelee keihästä pystyssä viivakoodi minuun päin noin, 160cm korkeudella. *Piip*
A: “Aa, mitä v*ttua, sie ammuit minnuu laaseril silmää? APUA!!!”
M: “Oi anteeksi rouva, ei ollut tarkoitus, häikäisikö pahasti?”
A: “Vai että häikiiköks? Miulle tulloo syöpä ja sarssi, oon lukenut lehristä noista, kanteen minä tästä nostan…”
M: “Kuulkaas rouva, ei tämä viivakoodinlukija mikään kryptoniittikanuuna ole, ei tämä harmia tee.” (malliksi ammuskelen itseäni silmiin sen kanssa)
A: “No… mut p*rkele…” *Hmh*