olin veljeni kans tulos mäkistä ni puhuttii vaa kaikkee jostai vanhoist jutuist sit Jani alotti:
Jani: muistatko ku siel tuusulas oli se "autiotalo" siel metäs mitä aina kaikki pelkäs ku oltii pienii.
Minä: joo muistan sen kui ?
Jani: vähä oli hyvä ku silloin oli poikien keskuudes tosi kova juttu jos uskals mennä koputtaa sen talon ovea, ni sit kerran ku ei uskallettu poikien kans mennä sinne ovelle ni sanoin et haen Jennin ni huijataan sitä et se menis sinne ovelle, sit hain sut ja sanoin et "Jenni Mise on tuol talos" sit vastasit vaa et " en usko älä valehtele" sit sanoin et "oikeesti on mee vaik kattoo" sit sä vaan kävelit sinne ovelle ja menit koputtaa ja ootit sillee tomerasti seisoen siin ovel ja tulit pois ja sanoit vaan "oliks pakko huijaa ku oli hyvä leikki keske" ja lähit menee. Hyvä ku kukaa pojist ei uskaltanu mennä sinne.
Jenni: No täs taas huomattii kuka aina kaiken on joutunu tekee ja et kuka on rohkeempi ku isoveljensä.
Jani: tai sit et kenel ei vaan riitä aivokapasiteetti tohon ajattelemiseen et jossain talos sisäl olis joku poni, et ei oo iha todennäköst !
mut hei olin ehk vast jotai 5-6 vee ;<
Ja Mise oli semmone shetlannin poni mihi olin iha rakastunu.<3