juteltiin mutterin kanssa tällä hetkellä parhaista kappaleista, joita soitetaan radiossa. äiti sit selitti kuinka siihen iskee chisun-mun koti ei oo täällä ja tiktakin-mutta mä rakastan sua. peruste viimesimpänä mainittuun on ekan säkeistön säe: "pidän siitä kun jalat vie ja järki luovuttaa" , joka kuulemma on sen motto nykypäivänä. samalla siinä räpläsin sitten kännykkääni ja äiti ilmoittaa keksivänsä idean
äiti: hei , laita siihen mun soittoääneks se chisu-mun jalat ei oo täällä.
ei siinä mitään , molemmat meinas tukehtua nauruun. pientä väsymystäkin ilmassa , ehkä : D
kun oltiin siinä sitten naurettu joku viis minsaa putkeen ni äiti vielä totee
äiti: mä laitan ton kyllä mesenimeen! : DDDDD
minä: 8)))) ei että äite ! toi on ennemminki mun repliikki. sä oot teinimpi kun minä : DD
äiti: voi lol !
minä: just tota mä tarkotin !
näin meillä. love you mom <3