Sunnuntai iltana syönnin jälkeen lähdettiin sitten Tanja, Karo, Mira ja minä kiertelemään vielä viimesen kerran Slovenian katuja ja katteleen maisemia. Oli kyl upeeta. Ja Tanja sai ikuistettua ne mun kameraan, hienoja on, kiitos! :)
No joo, oltiin sitten puhuttu et olis kiva päästä yhteen linnaan käymään mikä näky pienenä plänttinä suuuren vuoren kukkulla. Käveltiin sitten hetki ja hupskeikkaa, näkyy sellanen hieno hissi jolla sinne pääsee, jes! Oltiin satavarmoja että on mennyt paikka jo kiinni ja lippukin maksaa varmaan 10-20 euroa. Mutta VIELÄ silloin onneksemme paikka oli auki ilta 11 asti ja ei hissilippukaan maksanut ku 2 euroo! No, Karo sitten menee ensimmäisenä ostamaan lippua ja nainen kysyy että "Up AND down?" Karo on vähän että öö ...yes?. Ostetaan sitten muutkin lippumme ja valmentaja 31-v Mira saa sitten lasten lipun ostettua. Kävi meijän mukana 16-vuotiaasta. :D Siinä sitten mennään hissillä ylös ja kateltiin maisemia ja vähä ehkä huippas ku noustiin niin hirveen korkeelle. Kierreltiin siinä linnaa ympäri ja mentiin suuren sisäpihan (joka oli kuitenki siis taivasalla) läpi linnan korkeinta tornia kohti. Piti vielä maksaa 2,5 euroo että pääsee kiipeemään ihan tornin huipulle. Maksettiin ja lähettiin kiipeemään kilsan pitusia kierreportaita ylös, no ei nyt ihan, mut siltä se tuntu. Ja nainen siinä pöydän takana jolle maksettiin sano että "Bye bye.." Oltiin vähän että hä? Bye bye? Ihan ku ei nähtäis enää koskaan..?
Huipulla vähä tuuli, mutta oli kyllä sinänsä ihmeen tyyntä ja oli kyllä niinku niiin upee maisema!! Tanjakin sano että vois kyllä viettää tääl koko yön. :D Kaide siel tornissa oli kyl vähä.. öö matala. Oli mua niinku lantioon asti.. ja pylväiden välissä oli viel sellaset 15 cm raot.. Mira seisoo kyl siinä sisäympyrässä ku sillä on niin hirvee korkeenpaikankammo. Ja sanookin sitte siinä 5 min ennen kello yheksää että mennään jo alas. (Torni siis sulkeutu klo 21). Nähtiin kyl et kauempana ukkostaa aika rajusti, mut se ukkonen oli vuorien takana, ja niiden ylihän ukkosen ei kyllä pitäis päästä. No lähin sitten Miran kanssa niitä kierreportaita alas, mut Karo ja Tanja jäi vielä ylös.
Kateltiin siinä samalla sitten Miran kanssa että kylläpäs tuuli ylty.. isot puut heilu ihan sairaasti puolelta toiselle, tuli oikein kunnon puhureita. Ja ku oltiin siinä alhaalla niin ikkuna pamahtaa seinään tai johonki. Miraki pomppas varmaan metrin ku pelästy niin kauheesti. Mut ei siinä mitään.. tuulee joo niin helvetisti ja tajuttiin et se ukkonen on siinä ihan meijän yläpuolella ja sit ylhäältä kuuluu hirveetä kiljuntaa. Mulla pomppas sydän kurkkuun, olin niin peloissani et tuuli on heittäny jomman kumman sen matalan kaiteen yli!! Olin hirveessä paniikissa ja kohta kuuluu että lasi pamahtaa rikki ja kuuluu taas kiljuntaa! Siinä vaiheessa alettiin Miran kanssa juoksemaan portaita kohti mut jostain ikkunasta tulee hirvee hiekkapilvi suoraan meijän silmiin ja oli pakko pysähtyy hieroon sitä pois silmistä. Sit Tanja ja Karo jo tuleekin ihan hysteerisenä juosten sieltä rappusista ja se nainen siinä kysyy niiltä että "Are you okay..?" Molemmat sanoo vaan että "Yes yes" ihan shokissa.. olin kyllä mäkin! Menin vaan tarraamaan molempiin kiinni että onneks ootte hengissä!! Oli kuulemma se ikkuna mennyt rikki just niiden yläpuolella ja sieltä pientä lasimuruu tullu niskaan.. ei onneks mitään isoja paloja, meinaan ois voinu käydä aika hullusti!
Tanja ja Karo kerto että se ukkonen oli joo tullut ihan siihen yläpuolelle ja kun oli tuullut niin perkeleesti niin yritti molemmat mennä kyykkyyn, Karo oli jo valmiiks vähä kyykys ku oli just ollu ottamas valokuvaa ku tuli se hirvee puhuri! Mut pientä Tanjaa tuuli työnsi niin kovaa siihen muuriin että ei meinannu päästä kyykkyyn! :(
Siinä alhaalla sitten joku vartija ilmestyy siihen mut me lähetään kävelemään rappusia pitkin alas siihen sellaselle oviaukolle.. siinä sitten näkyy kuinka sadeki vaan pyöri ilmassa ja hirveen isoja salamoita tuli, oikein moni haarasia! Ja mulla tietenki tuli parin kesän takanen trombi mieleen.. tuli pieni paniikki siinä ja muut yrittää vaa rauhotella että ei tänne mitään trombia tuu! Oli pakko mennä ihan kyykkyyn ku ei meinannu jalat pysyy alla.
Se äskönen vartija ilmestyy sitten siihen meijän kohdalle ja juoksee sen sisäpihan poikki toiseen rakennukseen. Aateltiin että joo nyt se hakee jotain informaatioo ja tulee kertomaan että mitä meijän pitää nyt tehdä.. vitut se mitään sinne takasin ilmesty. Seisottiin siinä sitten varmaan joku 15-20 min nelistään.
Tunnelma siinä kivikäytävällä oli ihan sellanen että kohta nurkan takaa tulee joku kirveen kanssa murhaamaan meijät.. ja hyi hitto. Kohta kuuluukin sellasta rentoo vihellystä?!??! Karo sanoo että sille tuli ihan mieleen joku olikohan Hiirenloukku elokuva tai joku. Ja siinä kuulemma joku murhaaja viheltelee eka ja yhtäkkii ilmestyy jostain ja tulee ja tappaa. ;SS Siinä vaiheessa meillä kyl tuli vipinää kinttuihi ja juostiin sen sisäpihan poikki sateen alla toiselle ovelle mistä oltiin tultu. Sieltä sitten mentiin hissille päin ja mentiin hissillä alas.. ja siellä alhaalla sillä naisella joka oli sen ekan hissilipun meille myynyt ja jollain toisella miehellä samassa kopissa oli ihan sellanen *Kuinka te vielä hengissä ootte ilme* ...katottiin et ei helvetti tää on jotain suunniteltua!! :D Lähettiin sit käveleen siel satees pikku shortseis ja topeis ja oli pikkase viileetä. Onneks sit yhel nurkan sain pysäytettyy taksin ku näytin siltä et olisin muka IHAN jäässä. :'DD Päästiin sit meijän hostellille pienen mutkan kautta ku ei se taksikuski oikein ymmärtäny englantia.. pitkä lenkki tuli mut ei maksanu ku 15 euroo. :D
Että tällanen pieni pätkä kauhuelokuvasta tuli koettua. Täytyy myöntää kyl et toi oli matkan kohokohta vaikka pelotti ihan sikana. :D
EIPÄHÄN UNOHDU KOSKAAN TOI REISSU!! :D Ei kyllä muutenkaan unohtuis, oli kuitenki ekat EM-kisat! :)
Kiitos näille kolmelle henkilölle joiden kanssa ton koin ja thank God että ollaan kaikki hengissä!!
Tuli nyt hieman pitkä tarina mut.. hienoo jos jaksoitte lukee! :D
