IRC-Galleria

Kerro mulle jotain uutta tänään, sano ettei meitä ole
Sano että kaikki päättyy kuitenkin, vaikka nehän ei usko millään
Mennään sinne missä kaupunki vaihtuu metsiin pimeisiin
Loputtomiin mä olen vaeltanut tämänkin yön ja sinuakin väsyttää

kertosäe:
Nuku pikkuinen, nuku tähti helmassa päivän paisteen
Nuku pikkuinen, nuku lehti helmassa laakson varjojen
Nuku pikkuinen, nuku virta helmassa meren tyrskyjen
Nuku pikkuinen, nuku talvi helmassa kesän kukkien

Kerro mulle jotain rauhoittavaa, joka aaveet karkoittaa
Sano ettei ne saa mua ansoihinsa lankeamaan, epäjumaliin uskomaan
Mä tiedän, en voi sua omistaa, vain pienen hetken koskettaa
Paikoillaan ei pysy tuulet vaikka huudetaan ja pulloon laitetaan

On aamuyö
Kun luokses saavun
Aamuyö kun vierees kaadun
Aamuyöstä tulen sinun huoneeseen
On aamuyö
Ja kuulen aamuyön viileän tuulen
Aamuyöstä jääthän kanssain vuoteeseen

On aamuyö
Kun luokses saavun
Aamuyö kun vierees kaadun
Aamuyöstä tulen sinun huoneeseen
On aamuyö
Ja kuulen aamuyön viileän tuulen
Aamuyöstä jääthän kanssain vuoteeseen

On aamuyö

Kuulen kaipuun kauniin musiikin
Surunuottiin sointujen
Vaikka viereesi tahtoisin
Niin luokses pääse en

Aamun myötä sataa lunta
Lunta puhtaan valkeaa
On kuin kaikki ois unta
Mua jaksathan odottaa

On aamuyö
Kun luokses saavun
Aamuyö kun vierees kaadun
Aamuyöstä tulen sinun huoneeseen
On aamuyö
Ja kuulen aamuyön viileän tuulen
Aamuyöstä jääthän kanssain vuoteeseen

On aamuyö

Tunnen kuristavan kuumeen
Joka sieluain ahdistaa
Rakkautes polttavan huumeen liekeissä
Voin itseni puhdistaa

On aamuyö
Kun luokses saavun
Aamuyö kun vierees kaadun
Aamuyöstä tulen sinun huoneeseen
On aamuyö
Ja kuulen aamuyön viileän tuulen
Aamuyöstä jääthän kanssain vuoteeseen

Tiesitkö että joka ikinen ilta kun mä väsyneenä painan pääni tyynylleni,mä ajattelen sua.En voi kyyneleilleni mitään,ne vain tulevat vaikka koitan kuinka estellä.Mussa tuntuu kipua joka puolella,niin paljon mä sua rakastan.Mutta mä kestän sen sillä sä olet sen arvoinen...RAKASTAN SUA NYT,AINA JA IKUISESTI!!!!

Mä olin viaton pieni tyttö,joka katsoi maailmaa sormet suussa,sinisillä silmillään.Mä olin tyttö joka talutettiin kädestä pitäen pois pimeyksien ohi.Kukaan ei koskaan selittänyt mitään,kaikki vain raahasivat.Kun mä kasvoin ja kuljin pimeyksien ohi,kukaan ei ollut pitämässä kädestä ja raahamassa pois.Mun sormet eivät enää olleet suussa vaan ne olivat siirtyneet koskettelemaan "pimeyttä" joka oli aina ollut mulle kysymysmerkki!