IRC-Galleria

Olin niinkun palapeli sä teit musta ehjän
Pyyhit kyyneleeni peitit sydämestäin reiän
Tulit mun luokseni tulit mun vuokseni
Pelastit mut nyt mä teen mitä vaan sun vuoksesi
Annoit kätes mulle kun olin jo melkein pohjalla
Nyt pidän kädestäs kii ja rakkaus saa ohjata
Meitä eteenpäin kerrankin oikeeseen suuntaa
Nyt kun sain sut omaks mä en tarvi mitää muuta

muistan vielä ekan päivän jolloin nähtiin
En voinut pitää silmiäni susta irti
En vieläkään... mun elämään sä valon piirsit
Nyt rakastan sua enemmän kun ketään muuta

Yhteisii hetkii meilt ei kukaa voi pois ottaa
peili voi särkyy, mut kuka sen hajottaa?
tiimalasi kääntyy, aikaa ei oo tarpeeks
myönnän tein väärin ja nyt pyydän anteeks

Pakko on yrittää sut unohtaa kokonaa,
pakko yrittää mutta onnistunko mokoma?
en haluu olla kotona,
en haluu enää elää,
haluun enkelien lailla vapaana tuol taivaal lentää.
enkä tuntee yksinäisyyden tuskaa,
enkä yksinäisiä laineja rustaa tai pukeutuu mustaan,
olla yksin illan ritari,
sydämeni särkyneen mä peitän mustaan viittaani

Avaan silmät yöllä ja kiroilen ääneen,
mietin sitä kaikkee mitä meistä taakse jäänee.
nousen ylös, tuijotan peilikuvaani,
ne sanat rakkaudesta, kaikkee sitä lupaaki.
luulen että elämä on pelkkä unikkitarina,
lappu seinäs: "Ota lääkkeet jos masentaa".
tunteet velloo, ne mun silmäkanavani avaa,
käsi kiinni puukos
katse seuraa verivanaa

Kun yksin oon niin sua mä aattelen vain
Se näkyy päiväkirjaa laatiessain
Mä joka päivä liikkeelle lähden vaan
Nyt että vain ees nähdä sut saan
Jos mukaan joskus ees vain pyytäisit mun
Niin hyppäisin kai oitis kaulaasi sun
Mä illat katson koulukuviain
Ja etsin niistä sinua vain