IRC-Galleria

perjantai 13Perjantai 13.06.2008 22:17

tänään on perjantai 13 päivä!!
onko kellekkään vielä sattunu mitään??
mulle ei oo ainakaan vielä!! :D
erittäin hauskaa päivää nyt vaan!! :D

[Ei aihetta]Perjantai 13.06.2008 02:25

juhannuskin kohta ja se juhlitaan sit nollilla!!
siinähän se sit meneekin ens viikko, ensin helsinkiin ja
sit alkaakin olla juhannus! tullen takas ouluun
juhannukseksi, jotenka tahdon toivottaa
JUURI SINULLE HYVÄÄ JUHANNUSTA!! <3<3

Reissussa!!Torstai 12.06.2008 15:17

Lähden 16.6-19.6 ajaksi Helesinkiin, joten
en sitten pääse koneelle!! &lt;itku&gt;
Käymme mm. Lintsillä ja Korkeansaaressa kattoo sukulaisia!! <3

[Ei aihetta]Torstai 12.06.2008 08:03

eipä ole vielä väsyttäny, no mutta kesällähän voi ny
joskus valvoo vähän pitempään!! :D
vois kyllä kohta alkaa nukkumaan!!

kato mitä tiedät must!!Keskiviikko 11.06.2008 14:06

1. Mikä on koko nimeni? (3p)
2. Poltanko? (2p)
3. Juonko alkoholijuomia? (2p)
4. Onko minulla sisaruksia? Jos on, kerro heidän nimensä. (3p)
5. Kuinka pitkä olen? (2p)
6. Seurustelenko? Jos, niin kenen kanssa? (3p)
7. Mainitse yksi lempiaineeni koulussa. (2p)
8. Mitkä ovat vanhempieni nimet? (2p)


....ps: Laita sit yksityisellä, ettei muut käyttäjät voi luntata sulta!! :D

SINÄ!!!Keskiviikko 11.06.2008 13:48

Sinä, joka luet tätä,
kuvaile minua yhdellä sanalla.

Siis vain yhdellä,

ja sen jälkeen laita tämä omaan päiväkirjaasi,
jotta näet mitä muut ajattelevat sinusta.

"Käydessäni ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan
pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle.

Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan. Ajattelin
itsekseni: "Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä?
Taitaa olla varsinainen nynny."
Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle,
pippaloita ja jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä.
Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani. Hetken
päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti.
He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa
maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan. Hänen
silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon. Hän nosti
päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset.

Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse.
Hän ryömi ympäriinsä etsien lasejaan, kyynel silmissään.
Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin:
"Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen."
Hän katsoi minuun ja sanoi "kiitos", hymyillen leveästi.
Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.

Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui.
Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin
häneltä, miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän
sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän luokallemme.
Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan kanssa.
Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen
kirjoista. Hän osoittautui mukavaksi pojaksi.
Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa. Hän
vastasi myöntävästi. Pyörimme samoissa porukoissa koko
viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan, sitä
enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.

Tuli maanantaiaamu, ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa
kanssa. Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin
paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat
muskelit. Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.

Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit.
Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä
lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot
jalkapallostipendin turvin. Opiskelisimme eri paikkakunnilla,
mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.

Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja
nimittelin häntä nynnyksi. Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä.
Olin todella iloinen, ettei Minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.

Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän
oli todellakin päässyt sinuiksi itsensä kanssa kouluvuosinaan.
Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän
tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen.
Olin joskus kateellinen.

Tuli se suuri päivä. Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten
läimäytin häntä selkään ja sanoin: "Kuule, hyvin se menee!"
Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen, todellista
kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: "Kiitos."

Hän ryki hieman ja aloitti puheensa.
"Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka
ovat auttaneet oppilaita selviämään Vaikeistakin vuosista.
Vanhempia, opettajia, sisaruksia, valmentajiakin kenties...
mutta ennen kaikkea ystäviä. Seison tässä sanomassa teille,
että paras lahja, minkä voi toiselle antaa, on olla hänen
ystävänsä. Aion nyt kertoa teille erään tarinan."
Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa siitä päivästä,
jolloin ensi kertaa tapasimme.
Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna.
Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja ottanut kaikki tavarat mukaansa,
ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä
keräämään niitä koulusta jälkeen päin.

Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili.
"Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni
pelasti minut tekemästä jotain kamalaa."
Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika
kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään
heikoimmillaan.

Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen
kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden
syvyyttä."

Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä
eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan
suuntaan.


Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1) Voit kopioida tämän omaan päiväkirjaasi
2) tai voit olla kopioimatta viestiä ja toimia ikään kuin
se ei olisi vaikuttanut sinuun mitenkään.

eipä ollu parempaa tekemistä!! :DPerjantai 06.06.2008 14:50

Vastaat kysymyksiin saapuneilla viesteilläsi järjestyksessä ja jos saapuneet loppuvat kesken siirryt lähetettyihin.

01. Tuntematon mies soittaa ovikelloasi ja menet avaamaan. Mitä sanot hänelle?
* joo hyvä, tänään ei olla kotona mut voi jättää vaikka oven kahvaan tai kaiteelle ;)

02. Pedofiili hyökkää kimppuusi. Millaisen avunhuudon huudat?
* Selvä

03. Äitisi pyytää sinua imuroimaan..mitä sanot hänelle?
* Jessöör

04. Jätit läksyt tekemättä ja opettaja uhkaa jälki-istunnolla. Miten puolustaudut?
* Hirveä juttu nous kun lähdin kotoa.

05. Poltit vahingossa kesämökkinne maan tasalle. Miten selität asian vanhemmillesi?
* Soita mulle

06. Liukastut koiran jätökseen. Kuinka kiroat?
*Ootko töissä?

07. Joukkueesi voittaa jääkiekko-ottelun. Mitä huudat tuulettaessasi?
* Saatana vauhtia!

08. Koulusi pahin nörtti pyytää sinua alkamaan kanssaan. Mitä vastaat?
* Jaahas;o :)

09. Kirjoitat synttärikortin 80-vuotiaalle ukillesi. Mitä kirjoitat korttiin?
* Soita numeroon 112 tai 10022

10. Kokeessa kysytään: mikä on evoluutio? Sinä vastaat?
* Eipä näy täällä.

11. Kirjoitat tekstarin ihastuksellesi. Mitä kirjoitat viestiin?
*Katson kun ollaan kotona.

12. Bestiksesi onnittelee sinua nimipäivänä. Miten kiität häntä?
*Mulla on sulle mocca kahvi ja mehua jos haluat!

13. Olette lähdössä sukulaisten luo.Mitä keksit tekosyyksi että saat jäädä kotiin?
* Olit soittanut mulle apina!

14. Mokasit juuri ja olet punainen kuin tomaatti. Mitä sanot pelastaaksesi tilanteen?
* Missä?

15. Ajoit vahingossa naapurin kissan yli. Mitä sanot naapurillesi?
* Olis hauska joskus soittaa sulle. Mut saldo loppuu kohta. Nähtäis vielä joskus<3