..joina on hommaa niin perkeleesti. Varattiin nyt vihdoin sinne puolaan lentoloput ja lähtö ei ole yhtään sen kauempana kuin alle viikon päässä. Jännittää.. pikkasen. Kauheasti oikeemmin. Listasin just asioita, mitä pitäs tehä ja niitä kerty ihan kiva nivaska.. tyyliin soita sinne, soita tänne hae se, vie tämä.. no, onneks tässä on vielä ööh.. 4 päivää aikaa ennen ku hesaan lähden ja sieltä sit eteenpäin. On tää aika jännää, että näin vaan lähdetään pois maasta, mutta joskushan ne siivet on selkäänsä saatava ja kipinä siihen että menee.. Tai ainahan se kipinä on ollu, mut ei se yksin ole yhtään kiva mennä ja mekastaa. vaikka kyllä sekin toimii, mutta kimpassa aina kaunihimpi. Ihan kiva toisaalta lähteä poijes, vaikka iso ikävä kyllä jää rakkaita ja tosi rakkaita ja niitä vähän vähemmän rakkaitakin ihmisiä. Toisaalta hyvä lähteä, niin saa ehkä elämäänsäkin selväksi useammalla ku yhdellä elämänalueella. Alkaa pikkuhiljaa saada kaikesta paskasta tarpeekseen ja tulee sellanen olo yhä useammin että ydinräjähdys on vain lyhyen matkan päässä.. viimeksi viikonloppuna, mutta onneksi kuulun niihin ihmisiin, jotka on siunattu helvetin pitkällä pinnalla. Työssäkin alkaa tökkiä varsinki yhen nimeltä mainitsemattoman työkaverin kanssa, mut kuulema kaikilla alkaa nyt tökkiä sen kanssa enemmän. Jouluksi tulen sitte näillä näkymin takasin, jos kaikki menee niinku pitäis mennä.
Mut nyt pitää tonne töihin valmistautumaan lähteä..