"Mää oon kyllä miettiny itsemurhaa aika paljo lähiaikoina."
"Ai ootko harkinnu? Nii määki tässä."
"Ai murhaa vai joukkomurhaa?"
"Älä mee armeijaa Josu."
"Turpa kii, sieltä saa raahaa."
"Eihä mullakaa oo mitää HAIL tai TSIEGHAIL juttua ..."
"Meille ei oteta näitä homoseks- eiku siviilipalveluksen käyneitä koska meillä tarvitaa tää asepalvelus tähä hommaan..."
"HEHEHEHÖHÖHÄHÄ..."
"Mä en nyt tiiä oikee mite mu pitäs reagoia tähä..."
"ARRRRRGHHHH!"
"Ihmiset on nii kauhee kriittisiä nykyää et kaikki niinku kyseenalaistetaa."
"Emmä ainakaa kyseealasta mitää. Kuka muka sano että kyseenalastan?"
~ ja näin vietämme älykkäästi aikaa ystäviemme Tessan, Josun ja Kuhiksen kanssa kuvisluokassa ennen musikaaliharkkahommia ~
En keskustele teijän kaa! Ennn! Ennn jossette keksi aihetta josta mulla ei olis väärä mielipide tai josta voisin yleesä keskustella! HULLUA!!! Miks ihmisten yksityiselämä on niin kovin kiinnostavaa kaikkien mielestä? Hienotunteisuuden kukkaset. Hienotunteisuus ja yksityisyys ei oo in? Höh. MIKSEIII?
Hulluja kavereita mulla. Pitäs varmaa ettii uusiaki kun nää vanhat tuppaa sekoomaan ja katoamaan ja sitte niitei ehi nähä ja sitte on tyhmä olo. Tai ehkä oon saanu yliannostuksen? Tai ehkä NE on saanu? Voi kiasus.