Vihdoinkin netti kotona... nyt uskallan jo kutsua tätä kodiksi. Olo helpottui heti kun pääsi irkin ääreen. Tuntuu kuin huoneessa olisi yksi ikkuna enemmän, josta näkee muuallekin kuin Hervannan betonikompleksien seinille.
Tässä jonkun aikaa sitten sain eriteltyä itselleni yhden syyn siihen, mikä tekee mielessäni metallimusiikista mielenkiintoisempaa ja parempaa. Suurin osa populäärimusiikista tehdään täysin laulajan ehdoilla. Muut instrumentit on valjastettu tukemaan ja tekemään laulajalle taustoja, ei voida puhua bändistä, vaan laulajasta ja taustamuusikoista. Metallissa, etenkin örinäpainotteisessa, soittimet ovat tasa-arvoisempia. Laulu ei ole päätarkoitus, vaan yksi instrumenteista. Melodia ei ole yksinomaan laulajan oikeus.
Tämä tietysti toisinaan häivyttää sanoitukset taka-alalle. Erinomaisia lyriikkapläjäyksiä löytyy silti välillä, ja mikä parasta, olen ainakin tähän asti välttynyt törmäämästä metallimusiikkiin, jossa laulaja valittaa, miksei randomtsiksi baarista soitakaan perään tai muuta top10-soittolistojen vakiokamaa.
Päivän teema: Aeternus - Midnatt Storm