IRC-Galleria

Otetaan nyt osaa sitten.

Paljastan viisi omituista tapaani/piirrettäni. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä(paljastamaan viisi outoa tapaansa omaan päiväkirjaansa). Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

1. Puhelen ääneen kaikelle mahdolliselle, mitä kämpästäni löytyy, kuten imurille, kasville...
2. Tykkään leipoa, mutten koskaan halua syödä leipomiani juttuja, vaikka ne ovat ihan hyviä.
3. "Pelkään" pieniä eläimiä. Tarkemmin sanottuna pelkään, että liiskaan ne tai muuta vastaavaa.
3. Nukkuessani kädet ovat aina tiellä. En tiedä mihin ne tunkisin. Hankaloittaa nukahtamista.
4. Tykkään syödä jääpaloja.
5. Pelkään itseäni.

Bioram
Xzar
Alpakka
uwz
SeKo

Ettäpä sitten sellaset pihagrillailut. Juotava loppui, joten meikä luovutti. Ihan mukava sää, noin muuten. -18 astetta kaiketi.

Olen jopa äärimmäisen ylpeä itsestäni. Sain siivottua eilen kämppäni. Parin kuukauden aloittelun jälkeen. Nyt olen hyvällä tuulella. Onnistuin myös olemaan eilen koko siivouksen ajan (10-19) koskematta tietokoneeseen, vaikka se oli päällä. Mutta täytyy myöntää, että oli se hankalaa. Kone kuiskii hurinansa seasta "Vilkaise irkki, ihan nopeasti. Katso vain hailaitit. Ihan hetken aikaa. Sait jo tiskattua. Kerro se kavereillesi irkissä. Istu ihan pieneksi hetkeksi." Mutta onnistuin ja olen ylpeämpi itsestäni kuin koskaan.

Perjantaina oli vaihteeksi loistava keikka Farmakonilta klubilla. Varsin miellyttävästi siis alkanut helmikuu. Ehkä yritän ottaa itseäni niskasta, ja tehdä loppukuustakin mukavan. Nyt kokkailemaan. o/

Päivän teema: Killswitch Engage - Self Revolution

Vihdoinkin takaisin Herwoodin synkeissä metsissä. Koti-ikävä ehti jo iskeä. Nyt nautiskelen suihkunjälkeisessä olotilassa jekkusouraplespritedrinkkiä uudessa ja pehmoisessa saunatakissani. Harmi, että ehdin lukea molemmat joululahja-Pratcettit, koska nyt olisi täydellinen hetki lukea hyvää kirjaa. Taitava kirjoittaja tuo herra Pratchett. Maanantaina täytyy käydä keskustassa. Joululahjakirjat aiheuttivat taas innostuksen. Carpe Jugulum pitää ostaa, joten samalla voi tehdä perinteisen Swamp-visiitin.

Ostin uimapuvun. Nyt voi taas pulikoida ärwoodin uimahallissa, jospa sitä saisi tänä vuonna aikaiseksi vähän liikkuvamman Käpyn. Sen kunniaksi kävin tänään lenkillä.

Havaitsin Ensiferumin varsin loistavaksi automusiikiksi. Ja unimusiikiksi. Sitä ei ehkä kuvailisi rauhalliseksi, mutta siinä on jotain mukaansatempaavaa, joka auttaa uppoutumaan musiikkiin ja unohtamaan epämukavan ja ahtaan auton, selkäsäryn ja veljen kyynärpäät kyljessä.

Päivän Teema: Ensiferum - Lai Lai Hei

Eli ruotsinmaalle päiväksi pyörimään. Kotikotona ei ole luontevaa kirjoittaa, joten enpä sitten tee sitä. Palataan asiaan loppiaisen jälkeen.

Päivän teema: Opeth - Serenity Painted Death

Noniin, nyt on jo jouluaatto, ja minäkin olen kotikotona. Pääsin vielä leipomaan joulupipareitakin. Pelkäsin jo jääväni tätä ilman, koska yleensä porukat ovat leiponeet piparit paljon aikaisemmin. All Hail the pipparitaikina.

Pitäisi suunnata nukkumaan. Huomenna kai vuorossa Lumiukko ja joulukuusenkoristelu. Sain kotonakin kämppäni edes kohtalaiseen kuosiin. Lattiat pestyä ja niin edespäin.

Joulukalenterin viimeistä luukkua ei voi kyllä avata kun vasta aamulla. Vaikka muita luukkuja olenkin aukonut, kun pakollinen keskiyö on ylittynyt. Tavallaan mukavaa olla joulu kotikotona. 3 tai 4 edellistä vuotta olemme olleet aina jossain muualla. Mummolassa tai pohjoisessa. Tosin välillä epäilen, että Apliksen joululahjalle saattaa tulla käyttöä.

Joululahjoista tulikin mieleen. Tänä vuonna olen harvinaisen kärsimätön. Tosin se kai ei ole ihme. Edelliset vuodet en ole ollut kärsimätön joululahjojen suhteen. Siis sen, että niitä pääsee availemaan. Mutta tänävuonna sormet suorastaan syyhyävät. No, toisaalta. Mitä uutta taivaanalla, enhän enää pysty katsomaan leffaa ilman, että ravaan jatkuvasti jossain. Irkkaus on oikeastaan ainoa asia, jonka takia pystyn istumaan paikoillani tuntikausia. Olen vähän katkera. Nuorempana oli kiva istua vain ja tuijottaa seinää. Ilman mitään erityisiä ajatuksia. Vain istua. Ehkä se johtuukin siitä. Nykyään, jos hetkenkään on paikoillaan ja rauhassa, päässä alkavat ajatukset hyppiä kuin maaniset kengurut. Enkä jaksa katsella niiden toilailuja kovinkaan pitkään. Harkitsin jo ostavani kirjan "Näin pääset ajattelusta eroon". Mutta sitten tulin siihen tulokseen, että ajatteleminen on joskus ihan mukava asia. Ajatukset itsessään eivät välttämättä. Niiden ainainen kehänkiertäminen ja palloilu päässä. Ees taas, ees taas, ympäri, kimmoke seinästä ja siinä ne taas ovat.

Päivän teema: Koneiden hurina

Iloista juhlaa kaikille :) Näin vähän aikaisessa. En jaksa odottaa puoltayötä, koska yritän päästä unille ihmisten aikaan. Yö on pisimmillään ja päivä lyhimmillään, mutta huomisesta lähtien osat alkavat vaihtua. Tervehtikää Aurinkoa.

Auringon palaaminen on toisaalta pelottavaa, sillä se ajaa pois yön ja pimeän turvan, mutta toisaalta se herättää taas Maan, ennenpitkää. Toivottavasti huomenna on kaunis auringonnousu.

Koko alkupäivä kului kaikenkattavan ärsytyksen vallassa, mutta iltaa kohden pintaan on raivannut tiensä toiveikkuus, jopa iloisuus. En oikeastaan tiedä, mistä se tulee, mutta yritän iloita siitä sen aikaa kun se kestää.

Päivän teema: hiljaisuus

Väsyttää taas vaihteeksi, eikä johtikan harkat jaksa kiinnostaa. 4 tehtävää 5:tä tehty. Voisin mennä nukkumaan nähdäkseni lisää kaikenmaailman häröunia. Siivotakin pitäisi, ja vaikka mitä. Onneksi suurin osa joululahjoista on jo ostettu.

Pitäisi lukea tuo Choosing Death joskus. Kun vain saisi itsestään irti.

Tänään taas vaihteeksi Diablopäivä. Uutta levyä odotellessa soi Eternium. Taidan lopettaa tänään lyhyeen, ja mennä sängylle kuuntelemaan.

Päivän teema: Diablo - Symbol of Eternity

Eilen oli Alppiksen tuparit. Mukavaa. Tänään ei ole edes krapulaa, ja eilenkin oli hyvä humala. Tosin taisin olla aika rasittava. Kuten toisinaan humalassa. (Niin niin, viinan piikkiin.)

Kuuntelen Manowaria ja laulan samalla. Kylmänväreet juoksevat pitkin selkää. Kuunnellessa huomaan, että olen hyvällä tuulella, tai ainakin paremmalla, kuin viimeaikoina. Silloin kun olen vihainen, iskevät Return of the Warlordin tyyliset, nopeat ja agressiiviset kappaleet, joiden sanoituksia voisi kuvailla lyhyellä lainauksella: "Kiss My Ass If You Don't Like Me, I Don't Care". Tänään olen selvästi toiveikkaampi, kuuntelen King:ä ja hymyilen. "Look And You'll See That A New Day Will Bring / The Will To Go On And Fight Trough Endless Suffering"

Taisin sanoa eilenillalla, että pystyn laskemaan yhden käden sormilla ne kerrat, jolloin olen itkenyt, siis siltä ajalta, kun minulla on muistoja. Vauvaikää ei lasketa. Korjaan lukua ylöspäin, tarvitsen molemman käden sormet. En tosin ihan kokonaan, mutta koska muistini saattaa jossain kohtaa pettää, jätetään ne loput sormet paikkaamaan mahdolliset muistivuodot. Tänä vuonna olen itkenyt kerran. Olin sillä hetkellä hyvin onnellinen. Itseasiassa... ehkä onnellisempi, kuin olen koskaan ollut. Selvästi onnellisempi, kuin sitä edeltäneinä kuukausina.

Päivän teema: Manowar - Today is a Good Day to Die

Tänään... tai no siis, periaatteessa eilen, uskaltauduin keskustaan jouluostoksille. Se oli edelleen yhtä kamalaa, kun muistinkin. Töniviä ihmisiä, jotka joko rynnivät päin tai tojottavat n+1 tuntia juuri sen hyllyn edessä, mitä haluaisit tarkastella. Mutta poikkesin sen jälkeen tätini luona.

Luulen, että joulumieli on iskemässä kimppuuni. Tänään ei ole vituttanut läheskään niin paljoa, kuin voisi olettaa. Olen ollut jopa... lähes ihmisystävällisellä tuulella. Tietyissä rajoissa, olettaen, että ihmiset eivät ole samassa fyysisessä tilassa kanssani.

Oikeastaan tekee mieli vain mennä nukkumaan. Mutta kun kampean itseni sänkyyn, en saa unta ja tylsistyn. Huomenna täytynee mennä uudestaan kaupungille. Odotan taas kauhulla.

Diablo on soinut taas viimepäivinä ahkerasti, lähinnä Eternium. Uuden levyn pitäisi ilmestyä tammikuussa. Pitäisi jaksaa odotella sinne saakka. En ole ehtinyt tehdä joulukuun swamp-visiittiä. Mutta täytyy katsoa, mitä rahatilanne sanoo kaikkien joululahjojen jälkeen. Ja salaliiton risteilyllekin olisi kiva saada rahaa mukaan.

Diablon Eternium on tavattoman turvallista ja rauhoittavaa kuunneltavaa. Ehkä se johtuu siitä, että tunnen kaikki kappaleet hyvin kuunneltuani tätä kymmeniä kertoja aikaisemminkin. Nyt voin antaa musiikin valua päähäni ja tyhjentää kaiken muun. Mitä enemmän kuuntelen sanoja, sitä paremmilta ne kuulostavat. Taidokasta.
/me siirtyy nauttimaan musiikista.

Päivän teema: Diablo - Love divided

Hmm, jos kirjoittaisin tänään kuvauksen siitä, mitä tein: Heräsin aamulla, irkkasin. Lähdin koululle ja olin puoli tuntia luennolla. Pelasin korttia pari tuntia. Menin kotiin irkkaamaan. Palasin koululle pelaamaan korttia. Tapasin irkkitutun ja menin kotiin irkkaamaan. Tässä siis erinomainen kuvaus eräästä joulukuisesta tiistaista. Kaikki voivat onnitella minua hyvinsuoritetusta päivästä. Nyt keskiviikon puolella olen saanut jo enemmän aikaan. Ainakin kunhan tuo kynttilä jäähtyy.

Tänään tuli ensimmäinen Inferno. Nyt ainakin kerran kuussa postilaatikkoon tipahtaa jotain mukavaa.

Irkkaaminen on mukava harrastus. Tänään tunnustan teille, rakkaat irkkaajatoverini, jotka olette samoille kanaville kanssani joutuneet: Olette te aekas ihkuja otuksia. Ilmeisesti joku jouluinen hellämielisyyspuuska on kimppuuni iskenyt, koska tällaista selitän. Onneksi tämä fiilis menee kai pian ohi, ja palaan lähes kaikkikattavaan misantropiaani.

Päivän teema: Manowar - Carry On