Nyt se on sit tapahtunu - oon vissii gonahtanu, sillä en enää muista paljon mulla on aamuja. 28x, eiköhä se oo tarpeeks tarkka arvaus. Aika vitusti siis. Vaunukurssia on nyt 3 viikkoa takana, ja pakko sanoa, et kaikkien puuduttavien oppituntienkin jälkeen on mielenkiinto riittänyt, ja koulutus hallin puolella oikeella panssarivaunulla on ollu antoisaa ja huumorin kukkasta on viljelty riittävästi, kouluttajienkin puolelta. Huippuäijiä, after all. Edellispäivänä opeteltiin käyttää valonvahvistinta, aika siistii :) On ilmeisesti vähän eri luokan vehkeitä nää, ku itäkaluston IR-laitteet. Siviilipuolella sit kaikki meneekin aivan päin vittua, tai siis nimenomaan ei. Elämä potkii munille ihan vitusti, mut ei täs paljo itkut auta. Aika saletti virka-apuginesi edessä, ku on tullu vähä perseiltyy ja avauduttuu toimisto-au:lle :) Toivottavasti on ottanu huumorilla, jos ei, ni täytyy koittaa päästä taas palovartioon ryyppäämään. Oon ollu mosakomppanian joka vitun virka-avussa so far, alkaa hajottaa !?
Toisaalta eipä runkkuvelvi matkoineen parola-stadi-parolakaan oikeen mitään anna.
3 viikon päästä ois alkeisajot vaunulla, muistaakseni. Venaan sitä iha vitusti, kukapa ei haluis tommosta 55 tonnin tappamaan luotua teräsmöhkälettä käsiinsä. Muuten kurssi on sujunu hyvin, musta tulee varmaan ajaja taikka johtaja.
Kaikkihan johtajaks haluaa, et ei voi kyllä todellakaan varmana pitää omaa paikaansa. Oon kyl kaikista kokeista saanu kiitettävää, 4 mun lisäks täst komppaniast tehny saman. Et samaan malliin vaa ni kait tää täst !
Moi.